Partiit siuttui: Naalagaaffeqatigiinneq ima allanngussaaq
Naaja H. Nathanielsenip (IA) aamma Jens-Frederik Nielsenip (D) kunngeqarfiup iluani siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqarnissaa soqutiginartippaat.
Naalagaaffeqatigiinni inatsisartut siunnersuisoqatigiinni taakkunani Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiinnitulli sammisanik naleqquttunik oqaluuserinninnissamut naapittassapput.
KNR-ip partiip siulittaasui sinneri pingasut – tassa Atassut, Naleraq Siumullu naalagaaffeqatigiinnik qanoq isiginninnerannut tunngatillugu aamma apeqquteqarpoq.
Atassut
Atassutip naalagaaffeqatigiit nutarsarusuppai. Tamanna siulittaasup, Aqqalu C. Jerimiassenip oqaatigaa.
- Uagut naalagaaffeqatigiinneq Atassumminngaanniit toqqarparput maannakkut ilusaa eqqarsaatigalugu naleqqussarneqarnissaa pisariaqartuusoraarput namminersornermut iluatungaaniittut assigiinngitsut iluaqutigisinnaasagut siunissamut aningaasarsiornitsinnut inooriaatsitsinnullu atugarissaarnikkut aaqqiissutaasussaq eqqarsaatigalugu nutarterusupparput.
Taassuma naak Atassutip naalagaaffeqatigiinneq toqqaraluaraa tamanna nunatta naalagaaffeqatigiinniittuaannarnissaanik isumaqanngilaq.
- Naalagaaffeqatigiinneq qanorluunniit eqqanaarinnissutitut nunatsinni inuuinnarsinnaajumalluta isumannaatsumik taavalu USA maannakkut tatisinera eqqarsaatigalugu naalagaaffeqatigiinnerup attannissaa tapersersorparput maannamut, partiip siulittaasua oqarpoq.
- Qaquguugaluarnersoq innuttaasut piareerpata ataqqiumaarpagut kisianni ukiuni qaninnerni takorloorsinnaanngilarput aamma ukiuni aggersuni makkunani tulliuttuni silarsuarmi taamannak inissisimaneq isikkoqartillugu takorloorsinnaasagut sinnattuaqinerinnartut isigaagut tamakku assigiinngitsut.
Siumut
Aleqa Hammondip (S) nunatta naalagaaffinngoriartornera pissutigalugu naalagaaffeqatigiinneq allanngoriartuinnaavinnerarpaa.
- Aamma isumaqarpunga ukiuni makkunani aatsaat iluamik taama pisariaqartigisoq naalagaaffiup susassaqarfii Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartut naalagaaffeqatigiinnerup iluani naligiittumik inissisimatinneqassasut Kalaallit Nunaata tigujartornissaanut piareersarniassammat.
Taakkunani allanngortitsisoqassappat Folketingimut ilaasortaatitaqaannassaagut?
- Folketingimut ilaasortaatitaqartuaannassaagut Kalaallit Nunaat Danmarkimilu atangallartillugit inuiaat naalagaaffinngornissaata soraaruteqarnissaata tungaanut.
Danmarkip nunattalu ataqatigiinnerat siunissami qanoq issava?
- Naalagaaffeqatigiinneq taannaassaaq kalaallit inuiaat naalagaaffinngorlutik suaarutigineqarnissaata tungaanut qanimut suleqatigisassaq.
Naleraq
Naleqqap siulittaasuata, Pele Brobergip Naleqqap folketingimut ilaasortat Danmarkimit oqaloqatiginnittuunatik naalakkersuisut Inatsisartullu oqaloqatiginnittuusariaqarnerat ukiuni arlalinni anguniagarigaa oqaatigaa.
Taassuma folketingimut qinigaatitaqartarunnaarnissaq namminiilivinnissamut suliap aallartinneranut atatillugu pingaartumik pisariaqartoq oqaatigaa.
- Maannakkut taamaanngilagut. Maannakkut naalakkersuisuusut Danmark qinermassuk, taava Folketingimut ilaasortalersussat Namminersorneq pillugu inatsit nunallu tamalaani isumaqatigiissutit, Danmarkimut aamma Danmarkimut ilaliutsinneqarnissatsinnut illersuutigut, illersussavaat.
Pele Brobergip danskit naalakkersuisuisa kalaallit naalakkersuisut imaluunniit kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat parteertik sinnerlugu qinigaasut isumaqatiginninniaqatigissaneraat ullumikkut qularutigineqartartoq, ilanngullugu oqaatigaa.
- Folketingimut ilaasortaalersussanut marlunnut suna piginnaatitsissutaassanersoq suli apeqqutaavoq, Danmarkip naalakkersuisuisa kikkut isumaqatigiinniarfigissaneraa suli ersernerlummat. Folketingi, inatsimmi tunngaviusumi allassimasutut, imaluunniit Naalakkersuisut, soorlu Namminersorneq pillugu inatsimmi allassimasutut.