Filmiliornermi ukioq 2025: - Filmiliortartut nunarput takuleraat

- Ussassaarutit tamarmik ussassaarutitsialaasut danskip Simon Spiesimmaa oqaatiginikuugaa?

Klaus Georg Hansenip Teamsikkut Københavnimiit apeqqutigaa. 

Kattuffimmi Film.gl-imi siulittaasup ukioq 2025-i filmiliortartunut assigiinngitsutigut immikkuullarissuusoq kingumut qiviarpaa.

Filmiliortartut pingaartumik ukiup affaa siulleq – soorlu nunatsinni inuit amerlanerpaat assigalugit – nunanit allaniit soqutigineqalernerujussuaq misigaat.

- Trumpip ussassaarinerujussuarmik akilersinnaanngisatsinnik tunivaatigut, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Trumpip siorna oqaaseqaateqareerneraniit, nunanit allanit tusagassiortorpassuit, piviusulersaarusiortartorpassuit inuillu allarpassuit nunatsinniit nunarpullu pillugu tusagassiiortornerisa saniatigut, kalaallinut filmiliortartunut ukioq 2025 immikkuullarissutut Film.gl-imi siulittaasup inissisimanerarpaa. 

Filmiliortarneq pillugu inatsit januaarip aallaqqaataani atuutilerpoq, soorlu aamma Filminstitutimik pilersitsisoqartoq – taakkua tamarmik filminik suliaqartartunut tunngavinnik pitsanngorsaassapput.

Tamatuma saniatigut pingaartumik piviusulersaarutit nunatsinneersut marluk nunarsuaq tamakkerlugu imaannaanngitsunik qulequtsiipput.

Avammut tunisaqarujussuartalernissamik takorluugaq qallisoq

Klaus Georg Hansen Londonimi qaammatip matuma aallartinnerani FOCUS-imiippoq, taanna Europami ‘filmlocations’-imut niuffaffiit anginersaraat.

Tassani nunarput nunallu allarpassuit, nunat allat isiginnaagassiortarfiinut tulliani filmiliornissaminnut sumiiffigisinnaasaminnik ujaasisunut, imminnut saqqummiunnissaminnut ulluni marlunni periarfissinneqarput. 

- Inunnik naapitsinissaq pillugu isumaqatigiissusiornerpaatut ukioq manna misigaanga. Inuit nunarput pillugu paasisaqarusuttut, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Suliffeqarfissuit soorlu Netflix aamma Disney soqutiginninnerujussuisa, soorlu taassuma Londonimi misigisaa, Klaus Georg Hansenip nunatta filminik avammut tunisaqartalernissarujussuarmik takorluuinerulersippaat.

- Tassa tamakku ilagaat, nunatsinni inuiaqatigiinnut siunissami aningaasarsiortitsilersinnaasut, taanna oqarpoq erseqqissaallunilu:

- Namminneq maanga pinavianngillat. Suliaqarfissarujussuuvoq. Immikkoortoq taanna nunat assigiinngitsut akornanni imaannaanngivissumik unamilleqatigiiffiuvoq.  

Film.gl-imi siulersuisuini siulittaasumut Klaus Georg Hansenimut nunatsinni filmiliornermik suliaqartartut patajaallisaaviginissaannik filmiliorneq pillugu inatsimmut nutaamut, filminstitutimut nutaamut politikikkullu suliniuterpassuarnut nutaanut ukioq 2025 ukiuuvoq isumalluarfiusoq.  Assi © : Rasmus Mads Olsvig/KNR

Kalaallit filmiliornermut suliaqartartut aalaakkaasut ineriartortinneqarnissaat iluatsissappat, isiginnaagassiortarferujussuit filminik Marvelinik imaluunniit James Bondi tullissaata nunatsinni immiunneqarnissaannut pilerisaarnissaat inissinneqartariaqarput.

Filmiliorneq pillugu inatsit nutaaq filminstituttimillu pilersitsineq ingerlallualeriartortut Klaus Georg Hansen isumaqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Filminstituttimi siulersuisut aasaq toqqarneqarput, instituttilu decembarip aallaqqaataani siullermeerluni siulittaasortaarpoq.

- Tamanna ajunngitsuinnaassaaq, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Siulittaasutullu toqqarneqarlaaq Inunnguaq Petrussen aamma taama isumaqarluni KNR-imit oqaloqatigineqarnermini oqarpoq.

- Filmiliortartut takorluukkaminnik piviusunngortitsinissaannut qinnuteqarsinnaalerniassammata aningaasaliiffigineqarsinnaaniassammatalu filmiliornermik ingerlatsineq ingerlallualerniartariaqarparput, taanna oqarpoq.

Inunnguaq Petrussen Kalaallit Nunaanni Filminstituttimi decembarip aallaqqaataani siulittaasunngorpoq. Filminstiuttip nunatsinni filmiliornerup siuarsaaffigineqarnissaa nunaniillu tamalaaniit nunatsinni filmiliornermik suliallit ussassaarinissaat suliassaasat ilagaat.  Assi © : Naalakkersuisut

Film.gl-ip siulittaasua filmiliortartut Kalaallit Nunaannik ussassaarinissamik anguniagaannut aamma isumaqataavoq.

Nunatta avataaniit nunatsinnut filmilioriartortut nunatsinnik ussassaarinerat pissutigalugu aningaasartuuteqarnerannut ilanngaateqarsinnaanissaat utertitiffigineqarsinnaanissaat aamma periarfissaalissaaq.

- Suliffeqarfissuit orniguffigissagaat neriuppunga, Inunnguaq Petrussen oqarpoq.

- Takorluuisinnaatitaavugummi annertuunik.

‘Orsugiak’ aamma ‘Walls – Akinni Inuk’

Nunatsinni filmiliorneq 2025 oqaluttuariniaraanni, piviusulersaarusiaq ‘Orsugiak’ (Grønlands hvide guld) eqqaanngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Arsuup eqqaani Ivittuuni aatsitassarsiorfik, danskit suliffeqarfiutaanniit orsugiammik 1854-imiit 1987-ip tungaanut piiaaffigineqartoq, piviusulersaarummi oqaluttuarineqarpoq. Aatsitassarsiorfik danskit suliffeqarfiutaannut danskillu aningaasaqarneranut qanoq naleqartigisimanersoq filmimi misissorneqarpoq. 

- Nunatsinni filmiliortartunut kisimi sunniuteqanngilaq, Nunatsinnimi inunnut tamanut sunniivoq, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu attaveqatigiinnerat pillugu oqaluttuassartaanik Danmark kisermaassisuuneranik atorunnaarsitsisuuvoq.

Danmarkimi tamanna piareersimaffigineqanngitsoq, taanna uparuaavoq.

Filmi Otto Rosingimit Claus Pilehavemillu ilitsersuisuuffigineqartoq DR-imi februarip qulingiluaani takuteqqaarneqarpoq, tassuuguinnavillu qisuariarfigineqangaatsiarpoq.

Piviusulersaarusiami 'Grønlands hvide guld' Ivittuuni orsugiassiorfimmiit danskit suliffeqarfiutaat danskillu aningaasaqarnerannut qanoq naleqarsimatiginersoq oqaluttuarineqarpoq. Assi © : Mia Selin

Ivittuuni aatsitassarsiorfimmi Danmarkip qanoq amerlatigisunik aningaasarsiorsimanera, kisitsisillu nalorninartut saqqummiunneqarneri pillugit aningaasaqarnermut immikkut ilisimasallit arlallit danskillu politikeriisa piviusulersaarusiaq isornartorsiorpaat.

Piviusulersaarusiap takuteqqaarneqarneranit ullut qulingiluat qaangiuttummata, piviusulersaarusiaq DR-imit peerneqarpoq – politikerinit innuttaasunillu mamiatsaatigineqangaatsiartumik.

Pisimasoq tamanna piviusulersaarusiamik suliaqartunut aamma sunniuteqarpoq.

- Inuit filmiliamik tamatuminnga suliaqartut Kalaallit Nunaanni sapiitsuliortutut, Danmarkimilu ajortunngorsaasutut isigineqarput, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

- Oqaluttuarineqarsinnaanngingajappoq. Tatineqarneq misigaarput. Nammineq misigitinnagu paasineqarsinnaanavianngilaq. Sakkortuvoq, ilitsersuisoq Otto Rosing KNR-imit septembarimi apersorneqarnermini oqarpoq.

Klaus Georg Hansenip oqarnera naapertorlugu piviusulersaarusiaq Danmarkip Kalaallit Nunattalu akornanni pissutsinik oqallitsitsingaatsiarnerup saniatigut aamma kalaallit suliaannik tulluusimaarutiginnilersitsivoq. 

- Taannaannaanngilarli (Grønlands hvide guld, aaqq.), taanna oqarpoq.

Isiginnaagassiap aappaa, soorlu aamma Filminstituttimi siulittaasup Inunnguaq Petrussenip eqqaariigaa, tassaavoq ‘Walls – Akinni Inuk’ Nina Paninnguaq Skydsbjergimit Sofie Rørdamimit ilitsersuisuuffigineqartoq.

Nuummi pineqaatissinneqarsimsunut inissiisarfimmiittuulluni inuuneq pillugu piviusulersaarusiaavoq. Piviusulersaarusiami Ruth Mikaelsen Jeremiassen piffissami killiligaanngitsumi pineqaatissinneqarsimasoq malinnaavigineqarpoq.

- Taanna siullertut eqqaavara annertoorujussuarmik sunniuteqarmat tupaallannarlunilu uannut isummannullu allannguisuulluni, Inunnguaq Petrussen oqarpoq.

- Taanna filmit silarsuaani pisumi toqqaannartumik ataatsimik eqqaasaqassaguma taanna eqqaarusuppara.

Piviusulersaarusiaq 'Walls - Akinni Inuk' ukiuni arfineq pingasuni suliarineqarpoq. Isiginnaagassiarlu Nuummi apriilip arfineq pingajuanni takuteqqaarneqarluni. Assi © : Birgitte Kjeldsen

Isiginnaagassiaq Nunani Avannarlerni Piviusulersaarusiat pitsaanerpaattut CPH:DOX-imit nersornaaserneqarpoq, Nunallu Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Filminut Nersornaasiuttagaannut innersuunneqarpoq. Taakku saniatigut Kalaallit Nunaata Oscarimut tunniussassatut siullertut toqqarpaa.

Tamannali iluatsinngilaq. Oscarimit nersornaaserneqarnissamut innersuunneqartut allattorsimaffiat Oscar Akademietimit decembarit 16-iani saqqummiunneqarmat Kalaallit Nunaat allattorsimaffimmi ilaanngilaq.

- Nalliutissaqqaarpoq, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata siuariartornini oqallisigineqarnani annaalerpaa?

Filmiliornerup silarsuaani 2025-imi angusat assigiinngeqaat filminstitutteqalerpoq, immiussereernermi utertitsiffigineqarsinnaalerneq tusagassiuutitigullu oqallisigineqangaatsiarnera nunatsinni filmiliornerup siunissaanut pissanganartuutitsivoq.

- Filmiliornermi suliffeqarfissuit angisuut januaarip aallaqqaataani tikereersimanissaannik isumaqanngilaq, Klaus Georg Hansen oqarpoq nangillunilu:

- Aammami pitsanngorsagassagut suli amerlaqaat. Filmiliornermi suliaqarfimmik peqanngilagut. Taakkulu (Filmiliornermi suliaqarfiit, aaqq.) filmiliortunik peqarnersugut aperippatigut ileqimisaartorluta naaggaartariaqarpugut.

Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu piffissami sivitsortumi oqaaseqarsimannginnera pissutigalugu, Kalaallit Nunaanni filmiliortartut ingerlanerliulernissaat ernumaginngiliuk?

- Uanga taama isumaqanngilanga, Klaus Georg Hansen akivoq.                  

- Filmiliornermi filmip suliarinera tamaat isigalugu sivisuallaarmat.

Filmit nunanit tamalaanit peqataaffigineqartut ukiorpassuarni suliarineqartartut, erseqqissaatigaa.

- Kalaallit Nunaat 2024-mi 2025-milu takuneqarpoq tamatumalu kingorna tusagassiuutitigut oqallisigineqarpallaarunnaarnera imaanngilaq Kalaallit Nunaat filmiliortartunit puigorneqartoq, taanna oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat filmiliortartunit takuneqarpoq.

Klaus Georg Hansen Inunnguaq Petrussenilu allaaserisamut atorneqartussamik decembarip 20-ani apersorneqarput. USA-llu præsidentiata Donald Trumpip nunarput pillugu piffissami tassani Nunarput pillugu oqaaseqanngilaq. Trumpip nunatta USA-mut ilaalernissaanik kissaateqarnini apersuereernermiit ullut marluk qaangiuttut eqqaaqqippaa.