Europamiut sakkussiornerat tyskit sakkussaliorfiannut iluaqutaasoq

Sakkussiorneq aamma Rheinmetall naggateqatigiissaartutut ipput.

Tyskit sakkussanik sanaartortuisa ukiumoortumik naatsorsuutaasa 2025-moortut inerneri saqqummiunneqarmata, tamanna isummiunneqarsimassaaq.

Kaaviiaartitat 29 procentimik 9,9 milliardit euronut amerleriaateqarlutik. Tamanna 74,2 milliardit koruuninik naleqarpoq.  

Armin Pappergerip, Rheinmetallimi pisortaanerup, suliffeqarfiup Europami pingaaruteqarnera qularutigerpasinngilaa.

- Tyskit Europallu illersornissamut piginnaaneri qaffassarniarlugit sunniuteqarluartumillu qunusaarisinnaassuseqartitsinissaq eqqarsaatigalugu pisariaqartinneqarpugut, taanna nalunaarusiaq pillugu taama oqarpoq.

Ruslandip Ukrainemik 2022-p aallartinnerani tiguaanera, Europami sakkutooqarnerup, ukiuni arlalinni sumiginnarneqarsimasup, nutarterneqaqqittariaqarneranik ersersitsivoq.

Tamanna Donald Trumpip ukiut arlaqanngitsut qaangiummata præsidentitut iverteqqinneqarnerata kingorna pilertortumik ineriartortinneqarpoq. Taassumap Europami nunat illersornissamut aningaasartuuteqarnerulernissaat piumasaraa. 

Inernerissaarnerpaaffik

Tamanna tyskit suliffeqarfiutaannut, umiarsuarnik, biilinik sakkussianillu sanaartortartumut tuniniaasartumullu ulapaartitsivoq. Tamatuma saniatigut dronet teknologianik inerisaanermi inissisimaffigissaaarnerulerniarsarivoq.

Ingerlatsinermi angusat 1,8 milliardit eurot sinnerlugit siorna amerlassuseqarput - tamanna 33 procentinik pitsanngoriarneruvoq suliffeqarfiullu ingerlatsinermini inernerissaarfiginerpaavaa.

Pisortaanerlu Papperger ilumuussappat, siuariartorneq unikkallarnavianngilaq. Rheinmetallip siunissami suli siuariartornerunissaa ilimagineqarpoq, nalunaarummi allassimavoq.

Sakkunik tunisassiortup kaaviiaartitat, ataatsimut isigalugit, 45 procentit angullugit ukioq manna amerleriaateqarumaartut naatsorsuutigaa.  Kaaviaartitat 14-imit 14,5 milliardit eurot missaanniinissaat naatsorsuutigineqarpoq - imaappoq 108 milliardit koruunit tungaannut.

- Nioqqutigisagut atorlugit sakkutuunut atortussanut aningaasaliissutit amerliartuinnarneranni, malunnaatilimmik iluanaaruteqartussaavugut, sakkutuullu 2000-ikkunni pisariaqartitaat pilersorlugit, taanna oqarpoq.

/ritzau/