Danskit umiarsuaat sorsuutit sakkutuut 25.000-t peqatigalugit Natop Issittumi sungiusaanerinut peqataasut

Danskit umiarsuaat sorsuutit, qulimiguuliutaat sakkutuullu timmisartortartut, Natop sapaatip-akunnerini tulliuttuni marlunni sungiusaaneranut "Cold Response“-mut, Norgemit aqunneqartumut, peqataassapput.

Sakkutuut 25.000-init amerlanerusut nunanit Natomut ilaasortaasuni 14-ineersut sungiusarnermut peqataapput.

Illersornissaqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi taama allappoq.  

Sakkutuut sungiusarnerat Norgep avannaata imartaani ilaatigut pivoq, Norgelu sungiusaqatigiinnermik aqutsisuuvoq.

Natop "Arctic Sentry"-p sungiusarnera tapersersortussaavaa, "Arctic Sentry" Natomit isumagineqartoq, Issittumi sakkuttut sungiusarnerinut katersuutsitsisoq, Issittullu annerusumik isumannaallinerulernissaanik ukkattarinnittuuvoq – aamma matumani Kalaallit Nunaata eqqaa. 

Cold Response“-p siunertaa tassaavoq  nunat Natomut ilaasortat sakkutuui issittumi silamillu allanngorarfioqisumi sungiusarnissaat.  

Sakkutuut aamma issittup nunataani akiuussinnaanissaminnut sungiusarneqassapput, tamanna nunarsuarmi nunat amerlanersaasa nunataannit allaanerulluinnarpoq.  

USA peqataasoq

Natop iliuuseqarnissamut piginnaanera sungiusarnermi pitsanngorsarneqassaaq, Issittumilu avataaneersunut aarlerinartunut piareersimasinnaanera illersorsinnaaneralu nukittorsarneqassallutik.

USA nunat sungiusaqataatitaqartussat akornanniippoq, nutaarsiassaqartitsivik Reutersilu nutaarsiassiinera naapertorlugu, USA-llu sakkutuut 4.000-it missaanniittut Norgemukartippai.

Sungiusaanerup aallartinnginnerani, USA-p timmisartut sorsuutit F-35-t eskadrilletut ataatsimoortillugit sungiusaqataasussaagaluartut, peqataajunnaartippai. Eskadrille tassaapput timmisartut ataatsimoortitat qulit tyvellu akornanniittut.

USA-p Kangiani Qiterlermi, Iranimi februaarip 28-annili timmisartumik qaartartumeeraluni saassussisaqattaarnera, allannguinermut pissutaanersoq, tamannalu Amerikap illersornissaqarfiata Reutersimut oqaatigiumanngilaa.

Danskit sakkutuuisa timmisartortartuini Air Control Wingimi aamma Helicopter Wingimi sulisut peqataapput.

Air Control Wing Danmarkip silaannaanik nakkutilliisuuvoq, sakkutuut timmisartortartut qulimiguuliutaat tamarmik Helicopter Wingimit helikopteriutigineqarlutik. Taakku assigiinngitsorpassuarnik suliaqartarput –  ujaasisarlutik aamma politiit suliaannut ikiuuttarlutik danskillu sakkutuuinut immikkut suliaqartinneqartartunut aamma ikiuuttarlutik.  

Tamakkiisumik nakkutilliinissaq kissaatigineqarpoq

Natop "Arctic Sentry“-mik, maannakkut sungiusarnermit taperserneqartumik aallartitsiniarluni aalajangernera, februaarimi paasinarsivoq.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip Amerikamiut Kalaallit Nunaannik tamakkiisumik aqutsinissaat kissaatigalugu, tamanna sioqqullugu arlaleriarluni erseqqissarpaa.

Trumpip Danmarkip Kalaallit Nunaat Ruslandimit Kinamillu siooranartunut illersorumallugu, nammineq isummani naapertorlugu, naammaginartumik iliuuseqarsimannginnerat, Kalaallit Nunaata tiguarnissaanut ilaatigut tunngavilersuutigaa.

Norgep avannaani "Cold Response"-mut katersuuffiusoq, Ruslandip killeqarfianiippoq, taannalu Ukraine 2022-mi russinit sakkutuulersorneqarmalli Natomut siooranarluinnartutut isigineqarpoq.

/ritzau/