Donald Trumpip immikkut aallartitaa umiarsuaq napparsimmavik pillugu immikkut apersorneqartoq
KNR Donald Trumpip nunatsinnut immikkut aallartitaanik, Jeff Landrymik, tusagassiuutini Kunngeqarfimmiittuni siullerpaajulluni oqaloqatiginnippoq.
Allaaserisaq una immikkut aallartitap, Louisianami guvernøriusup apersorneqarneranit Allaaserisani nangeqattaartuliani immikkoortuni siullerpaajuvoq.
Louisianamit, Jeff Landryp guvernøriuffigisaanit, oqarasuaatikkut umiarsuaq napparsimmavik, USA-p præsidentiata sapaatip akunnerata naanerani nunatsinnukarneragaa pillugu oqaluttuarpoq.
Sikorsuaqarnera pissutigalugu umiarsuarmik maannakkorpiaq takkuttoqalinngitsoq, Landryp nassuerutigaa.
Isumassarsiarli taamaatiinnarneqanngilluinnarpoq.
Illoqarfinnut nunaqarfinnullu ikiuineq
Amerikarmiummi, Jeff Landryp oqarneratut, immikkut suliassap, misissornerunissaanut maanna piffissaqarnerulerput.
- Taakkua (kalaallit innuttaasuisa, aaqq.) Kalaallit Nunaanni isorliunerusunut peqqissaasoqarnissaa anguniarlugu sakkortuumik pissusilersornissara naatsorsuutigisinnaavaat, USA-p immikkut aallartitaa oqarpoq.
Jeff Landry USA-p sakkutuuisa pisortaat sapaatip akunnerani matumani naapissallugu oqarpoq, immikkullu suliassaq Amerikamiut illersornissamut ministereqarfianni aqutsisullu ulluni tulliuttuni oqaluuseriumaaraat.
Pisortatigoortumik nalunaarutiginnittoqangajalernera guvernørip ilanngullugu oqaatigaa – præsidentip illorsuanit illersornissamulluunnit ministerimit.
- Præsidentip umiarsuaq Kalallit Nunaannukarnissaa kissaatigalugu oqarpoq, qanorlu ilillutik tassungartinnissaa paasiumallugu suliniuteqarnerat qularutiginngilara.
Jeff Landryp illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu peqqinnissaqarfiup sullissinerata naammaginannginnera pissutigalugu, umiarsuaq napparsimmavik pisariaqarsoraa.
‘Angalaniarnerup tungaatigut ilungersunartoqarnera’ ilaatigut pissutigalugu, kisiannili aamma napparsimmaviit katsorsaariaatsillu amigaataanerat pissutigalugu, immikkut aallartitaq oqarpoq.
- Kalaallit Nunaata pisariaqartitsinera præsident Trumpip qinigaaffimmini siullermi oqaluuserimmagu kingornalu eqqaaqqimmagu, aatsaat oqaluuserineqalernera alianarpoq. Ikiugassaasut ikiornissaannut taamaallaat periarfissinneqarusuppugut, Jeff Landry KNR-imut oqarpoq.
Ajornartorsiutit aaqqiissutissanit amerlanerussasut
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik avataanit ikiorneqarnissaa pisariaqannginnerarpaat, umiarsuarlu napparsimmavik pillugu nalunaarut inussiarnersumik qujaannarfigalugu.
Nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisuutitaasut, peqqinnissaqarfiup nunatsinni kikkunnut tamanut akeqanngitsumik katsorsartinnissamut periarfissaqartitsinera, aalajangiusimavaat.
Taamaakkaluartoq innuttaasut politikkerillu ilaasa Amerikamiut sanngiiffimmik eqquinerat nassuerutigaat.
Peqqinnissaqarfimmi ilungersornartoqarpoq, sumiiffiit ungasinneri sulisussaaleqinerlu ilaatigut pissutigalugit, tamanna Anna Wangenheimimit, Peqqissutsimut Inunnullu innarluutilinnut Naalakkersuisumit, Kalaallit Nunaannilu innuttaasunit aamma erseqqissarneqarpoq.
Katsorsaanerit immikkut ittut Danmarkimi pisarput, taamaattoqassagaangallu innuttaasut akeqanngitsumik timmisartuunneqartarput, soorlu qinngornerit atorlugit katsorsarneqassagaangata tartulersissagaangataluunniit.
Tamakkua katsorsaanissamut ilaatigut kinguarsaataasinnaasarput.
Kikkulli tamarmik pisariaqartitaminnik katsorsarneqarsinnaapput, Kjeld Møller Pedersen, aningaasaqarnermut professori soraarneq nunatsinnilu Peqqinnissakkut Siunnersuisoqatigiinni naalakkersuisunut siunnersuisartunut siulittaasoq oqarpoq.
Taassumap 'nunatsinni peqqinnissaqarfik nukinginartumik ajornartorsiuteqarsorinngilaa' umiarsuarmillu napparsimmavimmik nassiussinissamik immikkut suliaqartoqarniarnera isumassarsiatut 'ajortutut' 'paasiuminaatsutullu' taavaa.
Sulisussarsiorneq sulisunillu atorfeqartitsiniarneq unamminiarnartuujuarsimasoq, Kjeld Møller Pedersen oqarpoq.
Tamannali isumaqanngilaq 'ajunaarnersuaqartillugu ikiuineq pisariaqartoq'.
Amerikamit umiarsuaq napparsimmavik, taassumap oqarnera naapertorlugu, aaqqiissutissiinermit ajornartorsiutinik amerlanerusunik pilersitsissaaq.
Tamanna pilatsinnernik kukkusunik, napparsimasut allattorsimaffiinik paatsiveerusimaartitsinermik nakorsaatinillu nunatsinni pissarsiarineqarsinnaanngitsunik tunniussinermik kinguneqarsinnaavoq - taamaalillunilu inatsisitigut ajornartorsiortitsilersinnaavoq.
Titanic-ip umiiarneratulli umiiarnissamut assersuut
Hans Otto Holmegaard Kristensenip, Ingeniørit Danmarkimi peqatigiiffianni umiarsuarnut imarsiornermullu tunngasunut immikkut ilisimasallip ukiullu 20-t sinnerlugit umiarsuit napparsimmaviusut pillugit misilittagallip, imaatigut angallattariaaseq eqqarsaatigalugu, taamaaliornerup ilungersunartorsiortitsingaarnissaa isumaqataaffigaa.
USA-p umiarsuaasa napparsimmaviit marluusut aappaat Kalaallit Nunaannukartitaappat assartuinermi aqqutissarsiornermilu pilersaarusiornikkut imaannaanngitsuussasoq, immikkut ilisimasalik oqarpoq.
- Umiarsuaq taamaattoq iluliarsuarmut aporpat Titanic-itut umiiarnermut assersuutaassaaq.
Taassumap immikkut suliaqarniarneq ’isumassarsiatut isumassaqanngitsutut’ piviusorsiorpalaanngitsutullu taavaa.
Nuuk Amerikamiut umiarsuaannut napparsimmavinnut tulaffissatuaavoq, umiarsuullu 1.000-inik uninngasoqarsinnaasup inuttai tuusintilikkuutaartut pilersorneqarnissaat pilersaarusiorluaqqissaarneqartariaqarpoq.
Aammattaaq napparsimasut angallanneqarnissaannut angallatissat pisariaqartinneqarput, issittumilu silap allanngortartuunera eqqarsaatigineqartariaqarluni.
- Imaaliallaannagassaanngilaq. Suliarujussuuvoq, Hans Otto Holmegaard Kristensen oqarpoq.
Nunap siuttuinit qaaqqusissut tunngavigalugu amerlanertigut taamaaliortoqartarpoq.
- Kiamuna Amerikamiut qaaqqugai? Taanna aperaaq.
Naalakkersuisut avaqqullugit oqaloqatigiinneq
Landry naalakkersuisunik Danmarkimillu isumassarsiaq pillugu eqqartueqateqarusunnersoq aperineqarami, erseqqissumik akinngilaq:
- Oqaloqatigiissutigerusuppara, immikkut aallartitaq akivoq allamullu saapallalluni:
- Tusariassagilli; Kalaallit Nunaanni borgmestereqarpoq umiarsuup napparsimmaviup tikinnissaanik kissaateqartumik.
Jeff Landryp innuttaasut inuit pisariaqartitaat pillugit oqaloqatiginissaat pingaartinneruaa - isumaa naapertorlugu suleqatigiissitap tamanna pingaartinngimmagu.
Taamaattumik innuttaasut Jørgen Boassenitut ittut oqaloqatigerusuppai.
Nunatsinni peqqinnissaqarfik qarmaasuusimasorlu sapaatip-akunnerata siuliani oqaloqatigiissutigereerlugu, isumassarsiaq USA-p qullersaannut saqqummiuppaa.
- Præsidenti tamanna pillugu eqqartueqatigaara, taava nunanut allanut ministerilu (Marco Rubio, aaqq.) tamatuma kingorna eqqartorparput, præsidentilu kingorna eqqartueqatigeqqillugu. Taanna (Donald Trump aaqq.) oqarpoq: 'Soorunami, umiarsuaq tikiuffigisinnaasaanukartinniartigu.'
Jeff Landryp Boasseni eqqaassanngikkaanni kikkut allat oqaloqatigisimanerai immikkut aallartitap oqaatigiumanngilaa, oqarnera naapertorlugu, taakkua politikkikkut naapertuilluanngitsumik tatineqaqinammata - qimussimik sukkaniunnissamut qaaqquneqarnini taamaatiinnarneqarneratut.
- Kikkut oqaloqatigisimanerlugit sukumiinerusumik oqaatigerusuppallaanngilara, peqqinnissaqarfimmulli tunngatillugu ajornartorsiuteqarnerup piviusuunera arlaannaannilluunniit assortorneqarnikuunngilaq.
Naak Kalaallit Nunaat tatineqaraluartoq, naalakkersuisut siulittaasuata umiarsuup napparsimmaviup tikinnissaanut qujaannarnera Jeff Landryp paasiuminaatsippaa.
Aamma Kalaallit Nunaanni akeqanngitsumik katsorsaasoqartaraluartoq.
- Akeqanngitsumik katsorsaasoqarnissaanik neqeroorfigitinneq utoqqaallu, meeqqat peruluttulluunniit peqqinnissap tungaatigut ajornartorsiutaat misissorneqarnissaat kiap qujaannarfigissammagu?
Tamanna aamma pissutigalugu naalakkersuisut siulittaasuat kanngusoqqullugu allappit?
- Aap, taamaalluinnarpoq. Inuit taamatut pineqartussaanngillat. Guvernøritut, isumaga naapertorlugu naalakkersuisut siulittaasuata inissisimaffianut assingusumiillunga, Louisianamut ikiuiumallutik neqeroortut itigartinnavianngivippakka.
