Uppernarsaanissamut piumasaqaatit sakkortuut, aalajangersimasumik aningaasat amerlassusaat 300.000 koruunit piffissaliussarlu sivikitsoq. 

Taakkuupput Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiivisa (IPPS) – eqqartuussissuserisullu Stenbroens Jurister-it arnat naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiivigineqarnissamik danskit naalagaaffiannut qinnuteqarsinnaanissaannut inatsisissatut siunnersuummi isornartorsiugaat. 

Taarsiivigineqarnissamut inatsisissatut siunnersuut Folketingimi tuaviuussatut sapaatip akunnerata siuliani suliarineqarpoq. Danmarkimi peqqissutsimut ministeri Ida Auken inatsisip septembarimi atulernissaanik naatsorsuuteqarpoq. 

Arnat spiralilerneqarsimasut, implanonilerneqarsimasut Depo Proveramilluunniit akuerseqqaaratik piffissami 1960-imiit 1991 tikillugu naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiivigineqarnissamik ippassaq qinnuteqarsinnaanngorput. Patienterstatningen aqqutigalugu qinnuteqartoqassaaq.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma Stenbroens Juristerit, danskit nutaanik naalakkersuisuutitaqalermata, suliap iliuuseqarfigineqapallannera nuannaarutigigaluarlugu inatsisissatut siunnersuummi immikkoortut isornartorsiorpaat.

- Arnat eqqugaasut soorunami erseqqissaavigineqarnissaat isumaqatigiissutigaarput. Taamatulli inatsisissatut siunnersuutip pingaaruteqartigisup eqqortumik iluasaarullugulu piaartumik suliarineqarnissaa pingaartipparput, IPPS-imi siulittaasoq Tukumminngiaq Olsen Lyberth taama oqarpoq. 

Uppernarsaanissamut piumasaqaat ernumatitsisoq

IPPS-ip Inatsisissatut siunnersuut marsip 6-ianni tusarniaavigineqareermat apriilimi isornartorsiorpaa.

Kalaallit innuttaasut peqatigiiffii arnallu spiralilerneqarsimasut inatsisissatut siunnersuut pillugu tusarniaavigineqarsimannginnerat ilaatigut isornartorsiorneqarpoq. 

Taamaattumik arnat sinnerlugit Stenbroens Juristerit tusarniaanermi akissuteqaateqarput.

Taarsiivigineqarnissamut uppernarsaateqartoqartariaqarnera ilaatigut ernumassutigaat. Tamanna Sina Parbst Frederiksen Stenbroens Juristerini inatsisileritooq oqarpoq. 

Sina Parbst Frederiksen Stenbroens Juristerimi inatsisilerituujuvoq, taakkualu arnat spiralilersugaasimasut tusarniaanermi akissutiminnut peqataatippaat. Assi © : Ann-Sophie Greve Møller / KNR

Arnat taarsiiffigitissinnaajumallutik pisimasoq immersugassaq immersorlugu uppernarsartariaqarpaat.

- Arnat arlallit sumi qangalu pisoqarsimanera eqqaamanngilaat. Misigissutsimikkut anniangaaramik misigisaminnik puigukkiussisimasinnaapput. Imaassinnaavortaaq taamanikkut meeraagamik qanoq pisoqarneranik ilisimatinneqarsimanngitsut.

- Taamaattumik inatsisissatut siunnersuutip maanna taama oqaasertaqartillugu, uppernarsaatit piumasaqaatigineqartut naammassisinnaanngilaat, Sina Parbst Frederiksen oqarpoq.

Stenbroens Jurister-ip uppernarsaataasinnaasunut piumasaqaatit qasukkaamineqarnissaat siunnersuutigaa. Arnat oqaluttuarnerat tunngavigineqartartoq inatsisinut nassuiaammi erseqqissumik allanneqarpat tamanna pisinnaavoq, aamma qaqugu sumilu pisoqarsimanera pillugu sukumiisumik paasissutissaqanngikkaluarpat, taanna nangippoq.

Aalajangersimasunik taarsiissuteqartitsinissaq isorineqartoq

Taarsiissutigineqartussat inatsisissatut siunnersuummi allassimanera Stenbroens Juristerinit aamma isorineqarpoq. 

Taarsiissutissaq, inatsisissatut siunnersuut taama allassimasoqartillugu, taarsissutigineqartussat 300.000 koruuniussapput. Sina Parbst Frederiksenip oqarnera naapertorlugu, tamanna, naak arnat misigisaat assigiinngikkaluartut, taarsiivigitinnerunissamik qinnuteqarsinnaajunnaarnissaannik kinguneqarsinnaavoq.

Taamaattumik inatsisitigut ikiuiniaqatigiiffik isumaqarpoq, 300.000 koruunit inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinermut taarsiissutissaannaanerat inatsimmi erseqqissumik allassimasariaqartoq. Arnat timikkut tarnikkullu ajoquserneqarsimasut namminneq atukkatik tunngavigalugit taarsiiffigitinnissamik qinnuteqarsinnaajuaannartariaqarlutik.

- Arnat timikkut tarnikkullu qanoq sunnerneqartigisimanerat assigiinngitsorujussuusinnaavoq, Sina Parbst Frederiksen oqarpoq.

- Arnat spiraliligaasimasut kingunerlutsitsivallaarnatik meerartaarsinnaasimasut takuarput. Aaammali arnat meerartaarsinnaajunnaarsimasut, illissallu iluani imaluunniit mannissaqarfimmigut kingusinnerusukkut kræfteqalersimasut imaluunniit suli inuunerminni ataavartumik anniaateqartartut takuagut. Kinguneri assigiinngissinnaaqaat, taanna oqarpoq. 

Inuit IPPS-ip taarsiissutissatut aalajangersagaq aamma akunnakusoorsoraa. Taamaattumik siunnersuisoqatigiiffik isumaqarpoq, pisimasuni ilungersunartuni  immikkut ittuni, amerlanerusunik taarsiiffigineqarsinnaasoqartariaqartoq.

Ida Auken Danmarkimi peqqissutsimut qaammat aallartilaartoq naalakkersuisunngorpoq.  Assi © : Arthur Cammelbeeck/Ritzau Scanpix

Danmarkimi peqqissutsimut ministeri Ida Auken (Socialdemokratiet) aperineqarami, taarsiissutissat amerlassusaata apeqquserneqarnerat paasilluarsinnaavaa. Tamanna KNR-imit sapaatip akunnerani kingullermi apersorneqarnermini oqaatigaa.

- Anniaatit nalaassimasat aningaasanik nalilerneqarsinnaanngillat, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Aningaasat arnat suliassanngortitsisut piumasaqaatigisaannut naapertuuttorujussuupput. Aamma eqqartuussisarnermi periaatsitsinnut sanilliullugu amerlasoorujussuupput, Ida Auken oqarpoq.

Arnat 143-t spiralinik kanngunartuliorfigineqarsimasut danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi suliassanngortippaat. Taakkua inuttut pisinnaatitaaffiiarneqarsimanertik pillugu 300.000 koruuninik tamarmik immikkut piumasaqarput.

Piffissaliussaq atorunnaarsikkusullugulu aaqqissuussineq siammasinnerulersikkumagaat 

Aammattaaq  IPPS-ip arnat piumassuserinngisaminnik spiralimik, p-stavimik imaluunniit Depo-Proveramik naartunaveersaasersorneqarsimasut inatsisip atuutilersinneqarnissaanik pisariaqartitsinerat erseqqissarpaa.

- Naartunaveersaatit tamaasa ilanngunneqassasut siunnersuutigaarput, Tukumminngiaq Olsen Lyberth oqarpoq.

Siunnersuisoqatigiit isumaqarput inatsit piffissamut aalajangersimasumut tunngassuteqartariaqanngitsoq.  Inatsit maanna siunnersuutigineqartoq naapertorlugu, arnat 2028-mi juunip aallaqqaataata tungaanut taarsiiffigitinnissamik qinnuteqarsinnaapput.

Tamanna aamma Stenbroens Jurister-init ajornartorsiutaanerarneqarpoq.

- Assersuutigalugu arnaq meeraalluni spiralilerneqarsimaguni, tamanna susassaqarfimmi inatsisinut atuuttunut allanut naapertuutinngilaq. Meeraanermimi kannguttaatsuliorfigitissimagaanni malittarisassaq suliap pisoqalivallaarsinnannginneranut tunngasoq atuuppoq.

- Ukiut marluk qaangiutinnginneranni taarsiissuteqartoqartarnissaanik malittarisassaliortoqarpat, inuit piumasaqarsinnaatitaasut qinnuteqarsinnaatitaajunnaarsinneqarsinnaapput. Tamanna aamma inatsisinut allanut naapertuutinngilaq, Sina Parbst Frederiksen oqarpoq.

Aningaasatigut iluaqusiisoqarnissaa taamaallaat ujartorneqanngitsoq

Tukumminngiaq Olsen Lyberthip oqarnera naapertorlugu, inatsisissatut siunnersuut arnat eqqugaasut pisortatigoortumik akuerineqarnissaannut aningaasatigullu ikiorneqarnissaannut alloriarnerusoq pingaarutilik, IPPS-ip takusinnaavaa.

- Aningaasatigulli taarsiiviginninneq iluaqusiinerup ilamininnguariinnaraa erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Nunani tamalaani inuit pisinnaatitaaffii naapertorlugit naapertuuttumik pineqarsinnaatitaaneq, peqataatitaaneq assingusumillu kannguttaatsuliorfigineqaqqinnissap pinaveersaartinneqarnissaa aamma piumasarineqarpoq, taanna oqarpoq.

Sina Parbst Frederiksenip naalakkersuisut suliamik ingerlatitseqqilernerat aamma isumalluarfigaa.

- Arnat amerlanerit utoqqaapput sivisuumillu utaqqisimallutik.

Uanili aamma 'kisianneqarpoq'.

Arnalli ilumut taarsiiffigineqarsinnaalernissaat pisariaqarpoq -assersuutigalugu uppernarsaatissatut piumasaqaatinik qasukkaanikkut, taanna nangippoq.  

- Neriuppunga naalakkersuisut tusarniaanermi akissutitsinni saqqummiussavut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani ilanngutissagaat, Sina Parbst Frederiksen oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut aggustimi oqaluuserineqaqqinnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Pingaartinneqangaartoq

KNR-ip isornartorsiuineq peqqissutsimut ministerimut Ida Aukenimut saqqummiuppaa.

- Arnat naartunaveersaasersuineq pillugu suliami pineqartut sumiginnagaasimaqaat. Arnat anniaataat peersinnaanngilavut, akisussaaffilli tigusinnaavarput sumiginnarneqarsimanerallu miserratiginagu. Taamaattumik arnat taarsiiffigitinnissaannut aaqqissuussamik pilersitsineq uannut pingaarnerpaavoq, Ida Auken allakkatigut akissummini oqarpoq nangillunilu:

- Taarsiiviginninnissamik aaqqissuussinerup piaarnerpaamik pisariaqanngitsumillu kinguarsarnertaqanngitsumik atuutilersinneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Aammali eqqortumik suliarineqarnissaa pingaaruteqarpoq. Aningaasanik taarsiiviginninnissamut aaqqissuussamik ikittuinnarnik paasiuminartunillu piumasaqaatilersukkamik, aammattaaq suliaqarnermi atorsinnaasumik, nukippassuit atorlugit suliaqarniartoqarnikuuvoq.

Ida Auken nangilluni oqarpoq, peqqissutsimut ministereqarfik tusarniaanermi akissutinik arlalinnik tigusaqarsimasoq, taakkualu naalakkersuisoqarfiup aaqqissuussinissamik ilusilersuinermini isiginiarai.

Ministerip oqarnera naapertorlugu, naalakkersuisoqarfik inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnissaa sioqqullugu, pisarnertut tusarniaanermut allagaqassaaq tassanilu akissutigineqartut oqaaseqarfigineqassapput.