- Ukiuni qulikkuutaani arlalinni aliasuuteqarlunilu kanngusuuteqareerluni sunaluunniit naammanngilaq, neriuppungali utoqqatserneq, taarsiissuteqarneq tarnikkullu katsorsaanerit arnat taakkualu ilaqutaannut anniaammit ingerlariaqqinnissamut aallarniutaasinnaassasut.

Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz (IA) nutaarsiassap pingaarutillip ippassaq tusarliunneqarnerata kingorna taama oqarpoq.

- Juullimut tunissutitsialaavoq. Tamanna politikkikkut suliaqartorpassuit arnallu innarlerneqarsimasut sorsuutigisimavaat, folketingimi ilaasortaaqataa Aki-Matilda Høegh-Dam (N) oqarpoq.

Danskit naalagaaffiata arnanut akuersissuteqaratik spiralilersorneqarsimasunut arnanullu naartunaveersaammik Depo Proveramik kapineqarsimasut 300.000 koruuninik ajunngitsorsiassaqartitsinissaa, Danmarkimi Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup pingasunngornermi ullup qeqqa sioqqullugu nalunaarutigaa.

Nutaarsiassaq arlalippassuarnit nuannaarutaavoq. Taakkulu ilagaat naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D), aamma arnat spiralilersorneqarsimasut sinnerlugit oqaaseqartartoq Naja Lyberth, KNR-imit aamma oqaloqatigineqartoq.

Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D) maanna taarsigassarsititsisoqalernera "timitalimmik alloriaqqiffigineqalermat" Facebookimi allappoq:

- Naalakkersuisoqatigiinni piumasarisimasarput, minnerunngitsumillu arnat pineqartut tamakkiisumik tapersernerisigut, qujamasuutigaara kiisami alloriaqqiffigineqalermat - mamisarneq aallartinniassammat, taanna allappoq.

Kapitalit taartut arlallit qulaarneqassapput

Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip taarsiissutissamik isumaqatigiinniarnerit kinguneqarluarnerat nuannaarutigaa.

Arnat eqqugaasut taarsiiffigitinniarlutik sivisuumik suliaqaqqaartariaqannginnissaat taassumunnga pingaaruteqarluinnarpoq.

- Pilertortumik ajornanngitsumillu ajunngitsorsiassarsisitsisoqarnissaa ministerip isumaqatiginiarnerani uannut pingaaruteqarluinnarnikuuvoq, arnallu tusaaniarneqarnerat nuannaarutigaara, taanna KNR-imut mailerluni allappoq. 

- Inatsisitigut ataataqanngitsunut unioqqutitsinikkullu qitornavissianngortitaasunut eqqortumik angusaqarnissatsinnut, arnat uku aamma meeqqat misileraatigineqartut aqqutissiuisuupput, taassumap akissutini taama naggaserpaa.

Aamma Aki-Matilda Høegh-Damip (N) arnat ajunngitsorsiassarsitinneqarnissaat nuannaarutigaa.

- Partiit assigiinngitsut politikkikkullu isummat assigiinngitsut akimorlugit suliap matuma ataatsimoortilerpaatigut. Ataatsimoornikkut qanoq angusaqartigisinnaanersugut suliap matuma takutippaa, nutaarsiassap saqqummernerata kingorna KNR-imit apersorneqarluni taanna taama oqarpoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni Folketingimit sulinngiffeqarpoq, maannali sulinngiffeqarunnaarpoq. Folketingimi partinik isumaqatiginninniarnerit taama inerneqarnerat nuannaarutigaa, Assi © : Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix

Taamaakkaluartoq isumaqatigiissut siusinnerusukkut atsiorneqarsimasinnaagaluartoq oqarpoq.

-Isumaqarpunga pitsaanerusumik suliaqartoqarsinnaavoq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Sorpassuit oqaatigeqqaanngikkaluarlugit isumaqarpunga arnat utaqqisariaqanngikkaluagaannik pisoqarnikuusoq. Suliat uku qanoq suliarineqarnissaannut tunngatillugu ilungersunartortaqarpoq. Maannakkulli aaqqiissutissamik siammasissumik atuuttumik suliaqarnerput nuannaarutigaara.

Danmarkilli Kalaallit Nunaatalu oqaluttuarisaaneranni immikkoortut taartut qulaarniarlugit suliaqarneq suli naammassinngivippoq, taanna oqarpoq.

- Assersuutigalugit inatsisitigut ataataqanngitsut. Aammattaaq inuiannik nungusaaneq pillugu apeqqut. Taamaattumik suli suliassarpassuaqarpugut. Tamannalu ilaannut aallartiffiuinnaavoq allanulli naggasiinerulluni, taanna oqarpoq.