Piaartumik suligasuartussap sulinissaa sivikippoq
Suleqatigiissitap, immikkut ilisimasalinnik inuttaqartussap, kikkut inuttarissanerai siunnersuusioreerlutik, Naalakkersuisunit suli isummerfigineqanngitsoq, Aatsitassamut naalakkersuisoq, Ove Karl Berthelsen, Radioaviisimut ualimut oqarpoq.
Suleqatigiissitalliuna suut misissorniaraa?
Danmarkimi atomi atorlugu nukissiuuteqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa, Folketingimi amerlanerussuteqartut 1985-mi upernaakkut ataatsimiinnerminni atuutilersippaat, Kalallit Nunaannilu aatsitassarsiornermut atatillugu uranimik ujaasinernut akuersissutit tamarluinnarmik 1988-mi unitsinneqarlutik.
Tassalu pisoq ukiunik 25-nik pisoqaassusilik, immikkut ilisimasalinnit Naalakkersuisunillu inuttalerneqartussamik suliassaq. Taakku pingaarnertut suliassaraat uranitalinnik piiaasinnaanerup suut ajornartorsiutitarinerai.
Inatsisartut 2009-mi ukiakkut ataatsimiinneranni Siumut siunnersuuteqarpoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassap piiarneqarsinnaatitaasup uranimik akuata 0,1 procentimut qaffasinnerpaaffilerneqarnissaa piaanerpaamik sulissutigineqassasoq.
Siunnersuulli siunnersuuteqartunit, tassa Siumukkunnit marloriarluni kinguartinneqarpoq. Naalakkersuisunillu ataasiarluni itigartitsissutigineqarluni.
Inatsisartut tamatuma kingorna aalajangiipput, suliaq Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliap suliarissagaa, tassalu novembarip 20-anni 2012-imi Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaq sulilluni aallartippoq.
Taakkulu isumaliutissiissutaanni allassimavoq, Naalakkersuisut peqquneqartut, arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik piaartumik suligasuartussamik nalunaarusiortussamillu suleqatigiissitalioqqullugit.
Taakkulu suliassaat immikkoortunut quligiluanut aggulugaapput, soorlu uranimik piiaasoqarsinnaaneranut uranimut naaggaarnermut politikkip naleqqussarneqarsinnaaneranut atatillugu, Nunatta kiisalu Danmarkip akornanni sillimaniarnikkut politikkikkut inissisimaneq misissuiffigissallugu.
Aamma nunat tamalaat akornanni atomip nukinganik atuineq pillugu allaffiup, IAEA-p pisortatigoortumik suleqatiginissaa eqqartorneqassalluni.
Tamassuma saniatigut qularnaarneqassalluni, aatsitassanik qalluinermi, tuniniaaqqittarnermi nakkutilliinnernilu, pisortat suliffeqarfii ingerlatseqatigiiffiiluunniit suut pisariaqartinneqarnersut. Kiisalu ilaatigut qulaajarneqassalluni, apeqqutaatinnagu aatsitassarsiorfiit namminersortut piiaagaluarpata, tamakkiisumik piginnnittunngornissaannut periarfissat kingunerisisassaalu.
Immikkut ilisimasallit misissugassaasa ilagaat, uranimut naaggaarluinnarneq aalajangiusimaneqaannassappat tamanna Nunatta aningaaasarsiorneranut qanoq sunniuteqassanersoq kiisalu naaggaarneq sakkukillissagaluarpat tamassuma aningaasatigut qanoq sunniutigisinnaasaat nalunaarusiarissallugit.
Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliap aamma kissaatigaa, nalunaarusiaajumaartussaq Inatsisartuni oqallisigineqareerpat tamanna innuttaasut akornanni oqallisigineqarnissaanut periarfissiisoqassammat.
