Tesfaye meeqqat atuarfianni Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasumik sapaatip-akunnerani sammisaqartarnissamik pilersitsisoq
Danmarkimi meeqqat atuarfianni atuartut naalagaaffeqatigiinneq pillugu paasisimasaqarnerulissapput.
Taamaattumik meeqqat atuarfiini sapaatip-akunnera sammisaqarfiusoq nutaaq ilinniartitaanermut ministerip Mattias Tesfayep (S) pilersinniarpaa.
Sammisaqartitsineq Naalagaaffeqatigiinnerup sapaatip-akunneranik taaguuteqassaaq, tassanilu meeqqat atuartut Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu attaveqarnerit pillugit sapaatip-akunnerani ataatsimi atuartinneqartassapput.
Sammisaqartitsinissaq ukiumi atuarfiusumi 2027/2028-mi sapaatip-akunnerani 46-mi siullermeerluni pissasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Tamanna Meeqqanut Ilinniartitaanermullu Ministeriaqarfimmit tusagassiuutitigut nalunaarutigineqarpoq.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik tiguaaniarluni oqarnerata kingunerisaanik, Kunngeqarfik Danmarki pillugu piffissami kingullermi eqqissiviilliortitsisoqarnerani toqqaannartumik qisuariaatitut, sapaatip-akunnerani sammisaqarfik nutaaq atuutilersinneqarpoq.
Tamat oqartussaaqataanerannut ilungersunartorsiortitsisoq
Naalagaaffiup isumaa naapertorlugu aarlerinartoq pimoorunneqartariaqarpoq, taamaattumillu danskit naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilinniartitaanerulertariaqartut, naalagaaffik isumaqarpoq.
- Silarsuarmi pissutsit maanna atuuttut tamat oqartussaaqataanerannut ilungersunartorsiortitsipput. - Ataatsimoornerup nammineq pilersannginneranik, attatiinnarniarluguli iliuuseqartariaqarnitsinnik silarsuarmi eqqissiviilliornerit eqqaasitsissutaapput, meeqqanut ilinniartitaanermullu ministeri Mattias Tesfaye nalunaarummi oqarpoq.
Nangilluni ima allappoq:
- Naalagaaffeqatigiinneq nukittorsarneqartariaqarpoq, tamannalu atuarfinni aallartinneqassaaq.
Atoqatigiinneq pillugu sapaatip-akunnera sammisaqarfiusoq isumassarsiffigalugu, ministereqarfiup Naalagaaffeqatigiinneq pillugu sapaatip-akunnera sammisaqarfiusoq pilersinniarpaa.
Naalagaaffeqatigiinneq pillugu sapaatip-akunnera sammisaqarfiusoq, atuarfinnit nammineq kajumissutsimik peqataaffigineqarsinnaassaaq, maannalu ilinniutinik ilinniartitsissutigineqarsinnaasunik piareersaasoqassaaq.
Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu oqartussaasut qanimut oqaloqatigalugit tamanna pissasoq, ministeriaqarfik oqarpoq.
Suliniutip ineriartortinnissaanut 2026-mi 2 millionit koruunit immikkoortinneqassapput, tamatumalu kingorna Naalagaaffeqatigiinneq pillugu sapaatip-akunnera sammisaqarfiusup 2027-miit 2030-mut aallarnisarneranut ingerlanneqarneranullu ukiumut 1 millionit koruunit immikkoortinneqassallutik.
/ritzau/
