Kilitsissiatut suliaqarsimasoq: Sakkutuulersortoqassagaluarpat innuttaasut eqqissisimalluinnarsinnaapput

Malcom Nancep KNR ukioq kingulleq maajimi pulaarpaa. Taanna sakkuttuut umiartortuini paasiniaasartut naalagaattut siornatigut sulivoq - nammineq oqarneratut 'kilitsissiatut'.

Maajimi sivisujaamik apersorneqarami marlunnik immikkut oqariartuuteqarpoq: 

Amerikamiut paasiniaasartuisa qaffasissumi inissisimasut Kalaallit Nunaat piffissaajaatiginavianngilaat.

Kalaallit Nunaat Amerikarmiunit saassunneqassagaluarpat Naalakkersuisut illersornissamut pilersaarummik piareersimatitaqartariaqarput. 

Taanna Nuummut ulluni makkunani tikeraarpoq, tikeraarnerminilu pissutsit kingulliit sakkutuullu nunatsinniinneranni qanoq isumannaatsiginersugut, KNR-imut naliliiffigaa.

Malcolm Nance Nuummut ulluni makkunani tikeraarpoq, nunanilu tamalaani isumannaallisaanermut ilisimatuut Nuummi najugaqatigai. Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarnerulernissaq siunertarineqarpoq Nuummilu isummanik katersuuffimmik pilersitsinissamut periarfissat, eqimattamut Save America Movementimut atatillugu, misissorneqassallutik.   Assi © : KNR / Markus Valentin

Issittumi Inngilit

Amerikamiut sakkutuuisa 1500-t upalungaarsimasussaatitaanerpaatut inissinneqarnerannit sapaatip-akunnialui maanna qaangiupput. Taakkua sakkutuut silaannakkoortartut immikkoortuisa aqqarngannut, ‘Issittumi Inngilinik’ taaneqartartunut ilaapput.   

Akerliussutsimik takutitsisut nunasisunillu nakkutilliisut ICE-meersut aporaannerat, sakkutuut piaartumik upalungaarsimasussaatitatut Alaskamit Minnesotamut inissitsiterneqarnissaminnut piareersimanissaannut pisortatigoortumik peqqutaatinneqarpoq. 

Tamannali "inngilinik" Kalaallit Nunaannut aallartitsisoqarsinnaaneranut aamma isertuussiniarnerusinnaasoq, ilisimatuut arlallit naliliipput.

Malcolm Nance aamma taamatut isumaqarpoq.

- Piareersarnermi aqqusaagassat pingasuupput: Piaartumik upalungaarsimasussaatitaaneq, sakkutuut aggersarneqarneri atortullu piareersarneqarneri  aallartitsinerlu. Piaartumik upalungaarsimasussaatitaaneq tassaavoq, sakkutuut tamarmik sakkutooqarfimmiinnissaannik peqqussineq.

- Nunatta sakkutuuineersut 13.000-t Minnesotamukareerput. Naak issikkaluartoq Minnesotamukarnerat isumassaqartinnanngilaq.

Immaqami sungiusaataaginnarpoq?

- Naagga. Uanga sungiusarnertut isiginngilara. Tamanna mianersoqqussutaavoq; illersornissamut ministerimit, Pete Hegsethimeersuunera ilimanaateqarpoq.

Issittumi Inngilit nakkutigilluarneqarnissaat pisariaqartoq, sillimaniarnermut siunnersorti Jens Marquard Sørensen tusagassiorfimmut Berlingskemut oqarpoq.

Taannali oqarpoq sakkutuut immikkoortortaqarfimmeersut sungiusarneqarnissartik atortussatillu amigaatigigaat; ilungersuanartorli taakkunannga pitsanngorsaaviginiarneqarpoq.

Kangerlussuaq Nuullu tiguarniarneqaraluarpata

Issittumi Inngilit sungiusariaasertik illersornissamit saassussinissamut januaarimi 2025-mili allanngortippaat. Mittarfinnik tiguaanissaq ilaatigut sungiusartarpaat.

Malcolm Nancep naliliinera naapertorlugu, Amerikamiut sakkutuui Nuummut tikikkaluarunik, Nuussuarmi kaajallattarfik naluttarfik Maliup eqqaaniittoq taamaallaat angusinnaassavaat.

- Akersuunneq tassani pissaaq. Sakkutooqarassili maskiinatalinnik aallaasilinnik, sakkutuut pilersaarutitik taamaatiinnartariaqarumaarpaat.

Amerikamiut Kangerlussuarmiillattaasarput, taamaattumillu Malcolm Nancep oqarnera naapertorlugu, mittarfiup tiguarnissaa qanoq ajornakusoortigissanersoqAmerikarmiut nalunngilaat; ingammik maanna sakkutooqarnerulerlunilu atortunik amerlanerusunik nunaqarfimmut tikisitsisoqareernerani. Assi © : Markus Valentin / KNR

Malcolm Nancep oqaatigaa, Operation Arctic Endurance pissutigalugu Kangerlussuup siullertut tiguarnissaa saassussinissamut pingaaruteqarluinnartoq.

Amerikamiulli tassani aamma iluatsitsisinnaanngillat.

- Qanoq iliussagamik, Issittumi sakkutooqarfik raketsimik ungasissumut igeriunneqarsinnaasumik qaartartumiissagamikku? Sakkutut 25-t oqarasuaallu angallattagaq atorlugit illersorneqarsinnaavoq. 

Sakkutuut paasiniaasartuini sulisimasoq nangippoq:

- Nunamit silaannarmut ingerlaartartunik missilinik raketsiuteqaruit umiarsuarlu assartuut C-17-eq Amerikarmiut sakkutuuinik 200-nik ilaasulik qaartissinnaallugu, taakkua tamarmik toqussapput, taava sorsunneq qaangiutissaaq.

Danmarkimi oqaaseqartartut arlallit oqaatigeriigaattulli, sungiusarnerup pineqarnera uppererpalunnagu sakkussiorneq Amerikamiunik ingalassimatitsisussaq pineqarsorerpalunneruat?

- Ilumoorluinnarput, Malcolm Nance oqarpoq.

USA-p Ruslandip kukkussutai uteqqikkusunngikkaat

Malcolm Nancep oqarnera naapertorlugu USA-mi illersornissamut ministereqarfik Pentagon qarasaasianik saassussinerit qanoq isikkoqarsinnaanerinik naatsorsuisinnaasunik arlalinnik peqarpoq.

- Saassussinerup qanoq isikkoqarsinnaanera naatsorsortippassuk, Kangerlussuarmi sakkutuut hornorujut mittarfimmi aqquserngit matusinnaavaat. Taava sakkutuut kigaallassaaserlutik tikiukkiartuaarpata, sakkutuut tungaannut qummut aallaassavaat.

- Taama pisoqarsinnaanera Pentagonip Pete Hegsethimut (illersornissamut ministeri, aaqq.) saqqummiussimagunarpaa.

Malcolm Nancep Kangerlussuaq tiguariaraluarneqarpat pisussat Ruslandip Ukrainemut 2022-mi sakkutuulersorluni Hostomelip mittarfianik tiguaariarneranut iluatsinngitsumut assersuuppai. 

Ukrainep præsidentia Volodymyr Zelenskyj russit Ukrainemiut sakkutuulersorneranit ukiut marluk qaangiummata, Hostomelip mittarfiani, illoqarfiit pingaarnersaata Kyivip avannaata kitaaniittumiittoq.  Assi © : Handout/AFP/Ritzau Scanpix

- Hostomelip mittarfiani pisimasut naalaanneqaqqikkusunngillat, Amerikamiut sakkutuui hornorujulikkaat, raketsinik sorsuutinik danskinut ukiut 25-t matuma siorna tuninikuusatsinnik, toqorarneqassagaluarmata, Malcolm Nance oqarpoq. 

- Taamaattumik "sakkutuunik sungiusaanermi" pilertortumillu sakkussiornikkut, avataanit sakkutuulersorneqarsinnaannginnersi takutipparsi; Donald Trump kamarujussuanngippat.

Kalaallit Nunaat saassunneqaraluarpat ilimagisamit akiuulluarnerusinnaasutut misissueqqissaarnermit nalilerneqarnera, Issittumi Sakkutooqarfiup isumaqataaffigaa.

Kalallit Nunaat maanna illersorsinnaanngorparput

Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, generalmajor Søren Andersen, Kalaallit Nunaat illersoruminaakkunnaarnerarlugu KNR-imut novembarimi oqarpoq.

Generalmajorip oqarnera naapertorlugu, attaveqaatit illersorneqartussat amerlanerpaartaat kitaata sineriaani sumiiffinni ikittuinnaanerinik tamanna pissuteqarpoq.

Kalaallit Nunaat isorartugaluaqaluni, sumiiffinni minnerusuni attaveqaasersugaammat ilimagisamit illersoruminarnerusoq, Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortap, generalmajor Søren Andersenip novembarimi oqaluttuaraa. Assi © : Markus Valentin / KNR

Nunap tiguarnissaanut Amerikamiut sakkutuui hornorujut naammattut, Malcolm Nance siorna oqarpoq.

Maannali pissutsit allaanerulluinnartut oqaluttuarpoq.

Tassami Operation Arctic Endurance iluaqutigalugu,  Nuummi Kangerlussuarmilu sakkutooqartillugit umiarsuillu sorsuutit umiarsuarnik allanik timmisartunillu saassussisinnaasut sumiiffimmiitillugit, Amerikarmiut iluatsitsisinnaanngillat; annaasaqarujussuaqqaarnianngikkunik, Malcolm Nance naliliivoq.  

Eqqissillusi

Malcolm Nancep suleqatinilu Nuuk innaallagiaarummat Issittumi Sakkutooqarfik upalungaarsimasullu naammattunik generatoreqarnersut paasiniarlugu illoqarfik angalaarfigaat.

Illoqarfik tiguarneqassagaluarpat illoqarfiup innaallagiaarutsinnissaa silatusaarnerussaaq.

Nanceli angalaqataalu ernummanngillat. Oqartussaasut isumagisassatik isumagilluarpasippaat.

Naak Malcolm Nancep Donald Trumpip isummaminik allanngortitsilluni Kalaallit Nunaannik tiguaanialernissaa 5 procentiinnarmik ilimanaateqartutut nalileraluaraa, aarlerinartorsiornerup puigorneqannginnissaanut mianersoqqusivoq.

- Sapaatip-akunneri marluk qaangiuppata puttuteqqissinnaavoq oqarlunilu: "Sianiinaarparsinga. Kalaallit Nunaat perusuppara." Inatsisinik inatsisartunillu ataqqinninngitsuuvoq, Malcolm Nance oqarpoq.

Taamaattumik sakkutuut isertortumik paasiniaasartut naalagarisimasaata - naalakkersuisunit siunnersuutigineqartutut  -  ullunut tallimanut naammattunik nerisassaqarnissaq kaammattuutigaa.

Ulluinnarnili isumakuluuteqarnissaq peqqutissaqarsorinngilaa.

Kalaaliusuuguit pissutsit maannakkut atuuttut qanoq isumaqarfigissagaluarpigit?

- Akerleriissutaasut ikilipput. Isumaqarpunga innuttaasut ulluinnarni nalinginnaasumik inuunertik ingerlateqqissinnaagaat.