Politiit suliffimmi avatangiisaat kattuffiup aarlerinartutut isigineqartut

Kalaallit Nunaanni Politiit paarineqarnerat naammanngilaq.

Politiit kattuffiata siulittaasua, Heino Kegel Kristeligt Dagbladimi ilanngutassiami oqarpoq, taassumalu ‘aarinartoqarnera’ oqaatigaa.

Naalagaaffiup politiivisa atugarissaarnermik misissuineranni kingullermi nunatsinni politiit 15,9 procentii sulinermi tarnikkut avatangiisit pissutigalugu ukiuni marlunni kingullerni napparsimasimasut takutinneqarpoq.

Naalaaffeqatigiinni politeeqarfinni tamani tamanna qaffasinnerpaavoq.

- Politiit Kalaallit Nunaanni sulinermi pissutsit pissutigalugit napparsimallutik sulinngiffeqartut amerliartuinnartut ajoraluartumik takusinnaavarput. Sulinermi suliffiup napparsimassutigineqalernissaa siunertaanngilaq – pingaartumik suliffimmi allanik paarsisussaatilluni, Heino Kegel Kristeligt Dagbladimut oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni politiit poliinut allanut sanilliullugit suliassaminnik naammassinninnissamut namminerlu inuuneqarnissaminnut piffissaqarnissamut ajornartorsiuteqarnerpaapput.

Kalaallit Nunaanni ‘ilungersunarnerusoq’

Kalaallit Nunaanni Politiini sulinermi avatangiisit pitsaannginnerat siusinnerusukkut sammineqarpoq. Assersuutigalugu Det National Forsknings- og Analysecenter for Velfærdip (VIVE) nunatsinni politiit Danmarkimiittunut sanilliullugit ptsd-qalernissamut ersiuteqartut pingasoriaammik amerlanerusut 2020-mi saqqummiuppaa.

- Kalaallit Nunaanni Politiit tarnikkut artukkerneqarnermik qisuariaateqartut amerlanerujussuusut inuiaqatigiit amerlanerusut paasisariaqarpaat. Tamanna Danmarkimi politiit atugaannik annikinneruneraaniarnerunngilaq. Kalaallit Nunaannili sakkortunerupput, Aaja Chemnitz (IA) Kristeligt Dagbladimut oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Politiit nunatsinni suli akisussaaffigilerneqanngillat, taamaammat Danmarkimit akisussaaffigineqarput. Taamaammat Aaja Chemnitzip Heino Kegelillu Danmarkip kalaallit politiivisa sulinermi avatangiisiinik pitsaanerulersitsinissamut suliniuteqarnerunnginnera isornartorsiorpaat.

Inatsisit atuutsinneqarneranut ministeriugallartoq, Peter Hummelgaard (Socialdemokaatit) siorna Nuummiippoq, taassuma nunatsinni politiinut eqqartuussiveqarnermullu 2030-mut 850 millionit koruuninik aningaasaliissuteqartoqassasoq oqaatigaa.

- Danskit naalakkersuisuisa kalaallisut oqaaseqartunik Kalaallit Nunaanni politiinngorniarfimmut ilinnialersinneqarnissaanut kajumissaarisoqarnerulersikkusuppaat, politeeqarfinnilu kalaallisut oqaasilinnik attassiniarnermut periarfissat pitsaanerusut pilersikkusullugit, inatsisit atuutsinneqarnerannut ministeri tassunga atatillugu oqarpoq.

Isornartorsiummut akissut

Kalaallit Nunaanni Politiit isornartorsiuineq suliffimmi avatangiisinik pitsaanerulersitsiniarnermut allanik suliniuteqartoqartariaqarneratut nalilinngilaat.

- Kalaallit Nunaanni Politiit suliffimmi tarnikkut avatangiisit ilungersunarnerat ilisimallugulu ilungersunartutut isigaat. Sulisut atugarissaarnerat ingerlaavartumik sulissutigalugulu sulinermi ilungersuasoqannginnissaanut sulisullu sulinermi avatangiisiisa pitsanngorsarnissaannut suliniutinik aallussivugut, Kalaallit Nunaanni Politiit KNR-imut akissummi allapput.

Politiit sulinermi avatangiisit pitsanngorsarnissaannut arlalinnik suliniuteqareerlutik oqaatigaat. Tassani sulianik eqqartuinissamut aamma tarnikkut nalilersueqatigiinneq, tarnikkut siunnersuineq aamma tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqatiginneq assersuutigineqarsinnaapput.

- Aammattaaq sulisut ukiut kingulliit ingerlaneranni amerliartorput. Tarnip pissusianik ilisimannittumik neqerooruteqarnerulernissaq aamma amerlanerusunik atorfinitsitsinissaq kiisalu pingaartumik Nuummi inissisimaffiit pitsaanerungaatsialernissaat ilaatigut naatsorsuutigaagut.