Aaja Chemnitz aamma Aki-Matilda Høegh-Dam danskit politikkianni sunniuteqangaartut
Marluullutik taaguunneqarluarput, arlaleriarlutik nersornaaserneqartarlutik Folketingimilu immikkut malunnaateqarlutik.
Folketingimut 2022-mut qinersinermi kingullermi Aki-Matilda Høegh-Damip (N) taasinerit tamarmik pingajorarterutai pissarsiarigamigit ajugaasuuvoq. Aaja Chemnitz (IA) Folketingimut pingajussaannik ilaasortanngorluni tulliuvoq, taasinerit 21 procentii pissarsiarigamigit.
Folketingimulli marsip 24-anni qinersisoqarnissaanut taakkua qinerneqaqqissinnaanavianngillat. Aaja Chemnitz aamma Aki-Matilda Høegh-Dam qinigassanngorteqqinngillat.
KNR-ip politikerit taakku marluk Borgenimiinnerat pillugu paasisaqarnerorusulluni – aamma suna immikkut eqqaamaneqaatigerusunneraat paaserusullugu – taakku inuillu taakkununnga attuumassuteqartut oqaloqatigai.
Nunatsinnut soqutiginninneruleriartorneq
Aaja Chemnitz Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ukiut aqqanilingajaat matuma siorna qinigaaqqaarami, nunatta sinniisoqariaasiata allanngortinnissaa anguniagaraa.
- Nunatsinnut ataqqinaataanngitsunik oqaluttuarpassuaqarpoq. Uannut folketingimut ilaasortaanerup allatut, tassa saammaateqatigiinnermik, anguniagaqarnermik inuiaqatigiinnullu kalaallinut iluaqutaasumik angusaqartitsinissamik anguniagaqarnertut, aammali Danmarkip peqataaffigisinnaasaatut, isigineqarnissaa pingaaruteqarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Aaja Chemnitz Christiansborgimiilerami nunatta soqutigineqannginnera malugaa.
Amerlasuullumi nunat Atlantikup avannaaneersut sinniisaat ukiuni qulini kingullerni sunniuteqarnerulingaarsimanerat tikkuarpaat.
Sulisuusimasup Aaja Chemnitzimut qanimut suleqataasimasup Issittoq nunarpullu taamanikkut oqaluuserineqaraluartut kalaallit politikerit isumaqatiginninniarnernut peqataasarnerat pissusissamisuunngitsoq oqaluttuaraa.
Aaja Chemnitz "matumik tukersisariaqarsimasoq" taassuma oqaatigaa. Christiansborgimi politikkikkut sunniuteqarnissani piffissamik nukinnillu atuinikkut, aamma oqaaseqartartunut ministerinullu assigiinngitsunut attaveqarnerminik nakussatsitsinikkut anguniarsimagaa, sulisuusimasoq oqaluttuarpoq.
‘Danmarkip nunasiaateqarnerata oqaluttuarisaanera’
Aki-Matilda Høegh-Damip aamma Folketingimut ilaasortanngorami nunarput pillugu ilisimasat killeqarnerat misigaa.
Siumut sinnerlugu Folketingimut 2019-imi qinigaavoq, Folketingimi ilaasortani taamanikkut nukarlersaalluni.
Københavnimi ilinniartut inissiaaniitilluni Siumup Mette Frederiksenip ministeriunertut naalakkersuisunngortitsinissamik isumaqatiginninniarnerani piumasaqaatai allattorpai.
- Ima misigeriasaarpunga ’kakkaak, aalajangigassat pingaarutillit taakku uanga akisussaaffigaakka.’ Tamanna nalunngikkaluarlugu Regensenimi isumaqatigiinniutigineqartussanik allattuigama qanoq misigisimanerlunga eqqaamalluarpara, Aki-Matilda Høegh-Dam eqqaamasalikkersaarpoq.
Nunatta Danmarkillu nunasiaateqarnikkut attaveqatigiinnerat taamanili soqutigilerpaa, kalaallillu inuiaqatigiit nukittorsarnissaat takorloorpaa.
Taamaattumik tamanna Folketingimi oqalugiaammini siullermi aamma eqqartorpaa.
Oqalugiarnissani sioqqullugu oqalugiaatiginnginnissaa siunnersuutigineqarpoq. 'Kamappaluttutut uumissuivallaartutullu' isornartorsiorneqarpoq. Taama sukannertigisumik oqalugiarnerup kingorna politikerinut allanut qanimut suleqateqarnissani ajornakusoortissagaa oqarfigineqarpoq. Tamanna pissutigalugu oqaluttarfimmut sassarami annilaangaqaaq.
Aki-Matilda Høegh-Dam nangippoq:
- ‘Danmarkip nunasiaateqarnerata oqaluttuarisaanera’, sivisuumik nipangersimareerlunga aallartippunga.
Oqalugiarnermini ilaatigut danskit naalagaaffiat meeqqanut misiliutitut taaneqartartunut, politikkikkut misileraanermut atatillugu Danmarkimut 1951-imi aallartitaasunut, utoqqatseqqullugu piumasaqarpoq.
Ilimagineqartutut oqalugiaat inersuarmiittunit ilassineqarpianngilaq. Tamanna "ajuallannartuusoq", Dansk Folkepartimi ilaasortaq oqarpoq.
Oqallinnerup ingerlanerani misigissutsit sakkortusiartuinnarput. Isornartorsiuineq pissutiginagu, killitsinnarnerali pissutigalugu, Aki-Matilda Høegh-Dam oqaluttuarpoq. Oqaluttarfimmit aqqarami Mette Frederiksenimit pakkunneqarpoq.
Oqalugiaat tusagassiuutitigut maluginiarneqangaarpoq. DR-imi politikkikkut misissueqqissaartartoq Jens Ringberg, Christiansborgimi ukiorpassuarni malinnaasimasoq, oqalugiaat maluginiarluarpaa.
- Nunasiaateqarneq pillugu taamani oqallinnerit tamakku inituallaanngillat. Danmarkip tamanna tusaarusunngilaa, ataatsimoorussamimmi ilerasuuteqartoqarmat. Tassanngaannaq oqaluttarfimmit tamanna pillugu misigissutsinik ersersitsisoqangaalerpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip danskit isumaat, tassa "ilumut taama ajortigaa?“, unammillertuaannarpaa – tamannalu folketingimi ilaasortanut allanut isumaqataannginnermik pilersitsivoq, taanna oqarpoq.
Sermersuarmi Afrika?
Folketingimi 2022-mi ammaanersiorluni oqallinnermi Aaja Chemnitzip Konservativit siulittaasuat Søren Pape Poulsen kiinarsisimmagu tusagassiuutitigut maluginiarneqarpoq.
Nunarput ‘Afrikatut sermersuarmiittutut’ siornatigut taasimaneraa ilumoornersoq Chemnitzip paasiniarpaa.
Tamatuma nalaani qinersisoqarnissaanik nalunaarutiginnittoqaqqammerpoq, Pape Poulsenilu isumasiuinermi ajunngitsumik inissisimasoq ministeriuninngorniarluni qinigassanngortippoq.
- Pisoq inuttaanut ajorluinnarpoq. Tamannalu pissutigalugu ataqqineqarpiarunnaarpoq, Jens Ringberg oqaluttuarpoq.
Isornartorsiuineq malunnarpoq, ministeriunertut qinigassanngortittut tv-kkut ullualuit qaangiummata oqallinneranni Søren Pape Poulsen nunatsinnut utoqqatserpoq.
Aaja Chemnitz pisimasup tamatuma saniatigut suleqatiminit ataqqineqarnerulersoq, Jens Ringberg oqarpoq.
- Taamatut oqarneq kinguneqartariaqarpoq, taamaattumik sapiissuseqarnermut ersiutaavoq, taamaaliunnginnissarmi ajornannginnerussagaluarpoq.
Aaja Chemnitzip Søren Pape Poulsen ministeriunertut qinigassanngortimmat paasissutissat pissarsiani ilumoornersut paaserusussimallugu nammineq nassuiarpaa.
- Nunatsinneersuusunut isiginnittaaseq qanoq ittuunersoq paasissallugu uannut pingaaruteqarpoq. - Naleqannginnerusutut ukiorpassuarni inissinneqartarnerput pissutigalugu sukataarnikuuvugut, ilaannikkullu nikagineqaannarluta, taanna oqarpoq.
Oqaluttarfimmi kalaallit oqaasii
Ukiumoortumik naalagaaffeqatigiinneq pillugu 2023-mi oqallinneq allanngoriataarmat tusagassiuutit arlallit tupaallannartut saqqummiuppaat.
Aki-Matilda Høegh-Damimi kalaallisut oqaaseqarniarluni aalajangerpoq.
Folketingimut ilaasortat allat apeqquteqarmata kalaallisut akissuteqarpoq, tamannalu inuit tupigusuutigingaarlugulu pakatsissutigaat.
Aki-Matilda Høegh-Dam oqallinnissaq sioqqullugu isumaliutini pillugit ima oqarpoq:
- Maani nunarput pillugu oqaluttarlutillu inatsisiliortarmata kalaallinit amerlasuunit paasineqarsinnaaneq ajorput. Tamanna qatsulluinnarpara. Taamaattumik taakku (politikerit, aaqq.) kalaallit ulloq unnuarlu ukioq kaajallallugu misigisartagaat minutsini qulini misiginiartariaqaraat, qanorlu tamanna iliuuseqarfiginiarneraat takuniarlugu eqqarsarpunga.
Oqallinneq Folketingimi oqallittoqangaarneranik aallartitsivoq, oqallinnernilu aalajangersimasuni kalaallisut danskisullu oqalutseqartoqartarneq 2024-mi decembarimi atuutsinneqalerpoq.
Kaj Kleist, politikkikkut oqaaseqartartoq atorfilittatullu qaffasissumik atorfeqarsimasoq, sorsunneq tamanna nunatsinni amerlasuunit eqqaamaneqarumaartoq isumaqarpoq.
- Tassani politikkikkut akiuuttartutut pikkorissutut akuerineqarluarpoq, taanna oqarpoq.
Jens Ringberg aamma tamanna oqaluttuarisaanermut ilanngutissasoq isumaqarpoq.
- Sakkortuumik ilassineqarpoq, isumaqarpungalu ammanerusumik ilassinneqarsimannginnera kingusinnerusukkut peqqissimissutigineqassasoq. Tupinnanngilaq oqaluuserilermagu taama akerleriissutigineqartigimmat, siornatigummi taamatut oqallittoqarsimanngilaq.
Aki-Matilda Høegh-Dam oqalugiaammik nutaaliamik saqqummiussinini pissutigalugu Danmarkimi ukiumi oqalugiaatiliullaqqinnerpaatut tamatuma kingorna nersornaaserneqarpoq.
Ataatsimiinneq pingaarutilik
Donald Trump USA-mi præsidentitut novembarimi 2024-mi qinigaaqqimmat, tamanna aamma nunanut allanut politikkimi sorsunnersuup kingulliup kingorna ajornartorsiutit annersaannik taaneqartup aallartinneranut pissutaavoq.
Sivitsunngitsoq præsidentip nunatta USA-mut ilaalernissaanik anguniagaqarnini uteqattaarpaa.
Nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutit nunarput sammivaat, maluginiarnartullu ilagaat Aaja Chemnitz, apersorneqartuartoq. Pingaartumik januaarimi pisut sukkatsingaarput.
Savalimmiut Folketingimut ilaasortaatitaata Anna Falkenbergip, Aaja Chemnitzimik allaffeqateqartup, tamanna tupigusuutigingaarpaa.
Aaja Chemnitz ikittuinnaat pisunik tamakkiisumik isiginnissinnaasutuaasut ilagaat, aammali tunniutiinnajuitsuuvoq. Aalajangiussaqarsimatilluni aalajangiusimaannartarpoq – tamannalu nukiuvoq, Anna Falkenberg Savalimmiuni Sambandsflokkurin sinnerlugu qineqqusaarnermini oqarasuaatikkut oqaluttuarpoq.
Pia Olsen Dyhr, SF-imi, IA-p suleqataani, siulittaasoq aamma Aaja Chemnitz ukiumi kingullermi „immikkut ittumik“ takutitsisimasoq isumaqarpoq.
- Tusagassiorfinnut, inatsisartunut innuttaasunullu nunanit tamalaaneersunut periaasia asseqanngilluinnarpoq. Erseqqissumik, aammali inussiarnersumik inuppalaartumillu. Issittumilu avannarlermi atorluakkaminik attaveqarfippassuaqarpoq, partiip siulittaasua allakkatigut akissummini oqarpoq.
Aaja Chemnitz Alaskamilu republikanerineersoq, senatori Lisa Murkowski, Folketingimi USA-mi senatorit, folketingimut ilaasortat Inatsisartunullu ilaasortat januaarimi ataatsimiinneranni siuttuupput. Ataatsimiinnerat Nobelip Eqqissinermut Nersornaasiuttagaanut maanna innersuunneqarpoq.
Aaja Chemnitz oqaloqatiginneriaatsini politikkikkullu saqqummiussisarnini pillugit ukiut ingerlanerini arlaleriarluni nersornaaserneqarpoq.
Tamanna ingammik nunatsinni malugineqartoq, Kaj Kleist oqaluttuarpoq.
- Isumatusaarluarluni attaveqaatinillu pilersitsilluni sulivoq, taamaattumillu amerlasuunik attuivoq. Taamaattumik sulinermini sunniuteqarluarpoq, taanna oqarpoq.
Suleqatigiinneq ajornakusoortoq
Naak Aaja Chemnitz Aki-Matilda Høegh-Damilu qinigaaffinni kingullerni marlunni nunarput sinnerlugu ilaasortaasimagaluartut, piffissap ingerlanerani attaveqatigiinnerisa assoroornartuusimanera isertuussaanngilaq.
Aaja Chemnitz aperigaanni politikkikkut akerlilersuisunit „saassunneqartarpoq“. Nunatsinni politikki suliamut tunnganani inuttut namminertut soqutigisaannarnut tunngavallaarsimanera arlaleriarluni isornartorsiortarpaa.
- Inuttut isornartorsiuinnittutut naliliipallattarpugut, suliamut tunngatillugu isornartorsiuisinnaannginnatta, taanna oqarpoq.
Marluullutik piffiit ilaanni suleqatigiilluartarsimallutik oqarput. Ullualuinnarnili taamaattoqartartoq, kingornalu mumeqqittartoq, Aaja Chemnitz oqaluttuarpoq.
- Ajunngitsumik oqaasissaqartinnani nipangersimaannartoqartarnissaanik ilinniartinneqarlunga peroriartorpunga, taamaattumik tamanna pillugu allamik oqaasissaqanngilanga, taanna oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Dam naapertorlugu pissutsit ilungersunartuusimanerinut inuttut assigiinngitsorujussuuneq pissutaasinnaavoq.
- Silarsuarmut assigiinngitsunik isiginnittaaseqarsimasinnaavugut. Tamanna aamma ajunngilaq, tassami nunarput tamakkerlugu sinniisuuvugut. Tamatta immikkut kinaassuserput isummavullu nukittuujummata soorunami isumaqatigiinngittoqarsinnaavoq. Tamanna politikkimut ilaavoq, taanna oqarpoq.
Taamaakkaluartoq Aaja Chemnitz folketingimut ilaasortanngortussanut tulliuttunut kajumissaaruteqarpoq.
- Neriuppunga qinigaasussat ataatsimoornissap pingaaruteqarnera eqqaamasarsinnaassagaat, taanna oqarpoq.
Aaja Chemnitzip folketingimut qinersinerup kingorna qanoq pisoqassanersoq suli ilisimatitsissutiginngilaa, "Nunarpulli pillugu ajornartorsiornertut" taaneqartumut, tassa nunarsuarmi politikkikkut pissutsit eqqarsaatigalugit nunatta qitiuneranut, peqataalersinnaalluni oqaatigaa.
Aki-Matilda Høegh-Dam Naleraq sinnerlugu Inatsisartunut siorna qinigaaqqaarnermi kingorna Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortaavoq. Inatsisartuni suliinnassaaq.
