Alapernaarsuineq pillugu qisuariarnerit: Nunatsinni politikerit sinniisoqarfimmik matusinissaq oqaluusererusukkaat
Ilanngutassiaq nalunaaqutaq 16 Aaja Chemnitzip oqaaseqarneranik (IA) ilalerlugu nutarterneqarpoq.
Isertortumik paasiniaasartut, soorlu CIA-p NSA-llu, aqutsisui Kalaallit Nunaanni alapernaarsuiartortitseqqullugit USA-p præsidentiata Donald Trumpip peqqusimagai, ullut marluk matuma siorna USA-mi tusagassiorfiup Wall Street Journalip qulaarpaa.
Tassani namminiilivinnissamik suliniut kiisalu USA-p, Kalaallit Nunaata, Pituffiullu attaveqatigiinnerannut innuttaasut isumaat pillugit ilisimasanik katersuissapput.
Amerikamiut sinniisoqarfiat "Kalaallit Nunaat akornuserniarlugu pingaaruteqarnerpaatut inissisimammat" matusariaqartoq, danskit folketingimi ilaasortaatitaat, konservativeneersoq, Rasmus Jarlov marsip naanerani KNR-imut oqarpoq. Taassuma tamanna DR-imut qanittukkut oqaatigeqqippaa.
Ippassaq, pingasunngornermi, Danmarkimi nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen USA-p isertortumik alapernaarsuinissamik siorasaarinera pissutigalugu amerikamiut aallartitaat attaveqarfiginiarlugu nalunaarpoq.
Pipaluk Lynge (IA), Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasoq, siorasaarineq pimoorullugu tiguneqartariaqartoq, aammalu sinniisoqarfik matuneqassanersoq allatigulluunniit iliuuseqartoqassanersoq nunatsinni politikerit oqallisigisariaqaraat isumaqarpoq.
- Isumaqarpunga amerikamiut periaasiat pimoorullugu qisuariarfigisariaqaripput iliuuseqarfigisariaqarlugulu, KNR-imut oqarpoq.
Lars Løkke Rasmussenip sioorasaarinermut qisuariarnera ajunngitsuusoq taanna isumaqarpoq, aammali Vivian Motzfeldtip akuliunneqarumaarneranik neriuuteqarpoq.
- Lars Løkke Rasmussenip amerikamiut aallartitaannut toqqaannartumik attaveqarnissaa pingaaruteqarsoraara. Aamma neriuppunga nunanut allanut ministeri Vivian Motzfeldt attaveqarfigalugulu oqaloqatigissagaa, Pipaluk Lynge oqarpoq.
Sinniisoqarfiup matunissaa piviusorsiornerua?
- Silarsuarmi toqqissisimaffiusumi inuuneq sungiusimavarput, maannali toqqissisimanarunnaarpoq. Trumpip pisortaqarfianit qaammatit tallimassaannik siorasaarneqarpugut. Maanna iliuuseqartariaqarpugut, tamannalu sinniisoqarfimmik matusisariaqarnitsinnik isumaqarnersoq naluara. Tamanna oqaluuserineqartariaqarpoq, taanna akivoq.
KNR-ip nunanut allanut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S) oqaaseqartinniarsarigaluarpaa. Taannali Bruxellesimukariartormat tamanna periarfissaanngilaq.
Múte B. Egede (IA) IA-p isumaanut tunngatillugu Inatsisartut gruppianut innersuussivoq. Aqqalu Jeremiassen (A) aamma Jens-Frederik Nielsen (D) naalakkersuisut ataatsimiinnerat pissutigalugu KNR-ip saaffiginnissutaannut uterfiginninngillat.
Naleraq matusinissamut akerliusoq
Naleqqami siulittaasoq, aamma nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasup tullia, Pele Broberg, sinniisoqarfiup matusariaqarnissaanik isumaqanngilaq.
- Nunat allat sinniisoqarfiinik matusiniarsarineq namminiilivinnissamik siuarsaaniarnertut oqaatigineqartumut naapertuutinngilluinnarpoq, tamannalu paasisimasaqannginnermut politikkimullu piviusorsiunngitsumik isiginnittaaseqarnermut ersiutaavoq.
Qanoq kingunerluuteqarnissaa ernumassutigaajuk?
- Kingunerluuteqarnissaanik ernumassuteqanngilanga. Danmarkip aallartitaqarfimmi, sinniisoqarfimmik matusinera imaluunniit suniarnerat uagutsinnut kinguneqarnavianngilaq. Uagutsinnut attuumassuteqanngilaq. Oqaluuserisaq una iluminni oqallinnerummat USA-mut tunngassuteqanngilaq, tamanna qineqqusaarnermi aamma oqaatigaara.
Naleqqalli siulittaasua alapernaarsuinermut apeqqummut tunngatillugu Danmark isiginiarneqartariaqartoq isumaqarpoq.
- Alapernaarsuineq taanna nalinginnaasuuvoq, ulluinnarni maanna pisarpoq ingasangaatsiarlunilu, nunani allamiut qineqqusaarnerup aamma namminiilivinnissamik suliaqarnerup nalaani taama akuliutsiginerat ingasassoraara.
Qineqqusaarnerup nalaani alapernaarsuisoqarneranik oqarninni kina eqqarsaatigaajuk?
- Danskit tusagassiorfii aamma danskit naalakkersuisui, danskit politikerii aamma kikkut tamarmik namminiilivinnissamut akerliusut. Sunik tamanik USA-meersunillu ajortuutitsiniarsaripput, taanna oqarpoq.
Ersarissumik killiliineq
Brobergip parteeqataa, Aki-Matilda Høegh-Dam (N) Folketingimut aamma Inatsisartunut ilaasortaq aperigaanni taanna allatut oqariartuuteqarpoq. Taassuma USA-p alapernaarsuisinnaaneranik nalunaaruteqarneq ”ajoraluartumik tupaallaatiginngilaa”.
Nunammi tamalaat akornanni atorneqakkajuttoq, taanna oqarpoq.
- Kisianni tamanna ilungersunartutut suli isigineqassaaq. Pingaartumik nunat iligisatut ikinngutigilluakkatullu taagukkat akornanni pippat. Taamaammat tamanna ersarissumik killilissavarput.
Aki-Matilda Høegh-Dam tamatuma saniatigut danskit nunanut allanut ministeriata, Lars Løkkep amerikamiut aallartitaannik Nunanut allanut ministereqarfimmut oqaloqatigiinnissamut aggersaanera nalinginnaasumik alloriarnerusoq isumaqarpoq.
- Løkkep pissutsit qanoq ataqatigiinnerat uppernarsarneqassasoq tusagassiuutillu upperiinnarneqassanngitsut aamma oqaatigaa. KIsianni Løkkep oqarneratut pasilliutigineqartut uku pillugit ersarissumik akerliusoqannginnera ernumanartoqarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Qanimut oqaloqatigiinneq
Aamma folketingimut ilaasortap, Inuit Ataqatigiinneersup, Aaja Chemnitzip ”ikinngutinit alapernaarsuiffigineqarneq killissamik qaangiinersoraa”.
- Kalaallit Nunaata Dankarkillu akornanni suleqatigiinnissamik soqutiginninnermi naalakkersuisunik aamma danskit naalakkersuisuinik apeqqummi tamatumani qanimut oqaloqatiginninnissaq pingaaruteqarpoq, taanna oqarpoq.
Taassumalu kalaallit politikeriisa piffissami matumani anngiortumik tusarnaarneqarsinnaanerat ernumassutigaa.
- Taamaammat alloriarlutik alapernaarsuiniarnerat aamma oqarasuaatitsinnik tusarnaarnissaat tupaallaatiginngilara, taamaaliulereersimanissaallu naatsorsuutigineqassaaq, Aaja Chemnitz oqarpoq.
USA-p nunatsinni oqarasuaatit anngiortumik tusarnaarfiginiarnerai imaluunniit taamaaliornersut Wall Street Journalimi ilanngutassiami allassimanngilaq. Aviisip allaaserisaa naapertorlugu amerikamiut isertortumik paasiniaasartui Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu amerikamiut qeqertamut tunngatillugu anguniagaannik tapersersuisunik paasiniaaqquneqarput.
Danskit nunanut allanut ministeriata, Lars Løkkep Wall Street Journalimit ilanngutassiami paasissutissat uppernarsartissimanagit sisamanngornermi oqaatigaa. Taassuma tamanna amerikamiut aallartitaata ataatsimeeqatiginerata kingorna oqaatigaa.
