Aki-Matilda Høegh-Dam: Inatsisitigut ataataqanngitsunut iliuuseqarnerusimassagaluarpugut

Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t Danmark taarsiissuteqartinniarlugulu eqqartuussivilersuutiginiarpaat. Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaasa taakku piumasaqaateqarnerat Danmarkimillu isornartorsiuinerat paasisinnaavaat.

Allattoq Connie Fontain

februaarip 27-at 2023 07:08

Inatsisitigut ataataqanngitsut eqimattat Danmarkimit taarsiiffigineqarnissartik siorna juunimi piumasaqaatigaat.

Taakkuli akissuteqarfigineqanngillat, taamaaliorneqarusunngillallu. Taamaammat taakku 26-ullutik danskit naalagaaffiat sapaatip akunnerata siuliani eqqartuussisunut sassaqquaat, taakkulu katillugu 3.250.000 koruunimik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat.

Nunatta oqaluttuarisaanerani Danmark pingajussaanik eqqartuussivilersuunneqarlunilu taarsiissuteqaqquneqarpoq. Taamaakkaluartorli kalaallit politikerii tapersiinerat naammanngitsoq, inatsisitigut ataataqanngitsut isumaqarput.

- Nunatsinni politikerit eqqarsaatigigutsigit nipaappallaarujussuarneri tupinnarpoq. Innuttaavugut sullitassarivaatigut, kisianni allaanngilaq qarngi mersukkat, singissartuleriarlugit mersukkat, inatsisitigut ataataqanngitsut ilaat, Klaus Frederiksen KNR-imut sapaatip akunnerata siuliani oqarpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq

- Nunatsinni inatsit malillugu meeqqat nunatta kitaani 1963-p siorna nunattalu sinnerani 1974-p siorna uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut, kingornussinissamut imaluunnit ataatami naggataannik naggateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.

- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.

- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiivigineqarusuttut qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqarpoq. Taakku Mads Pramming eqqartuussissuserisorat.

Paasissutissarsiffik: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl

Allisiguk

Isornartorsiuinerlu taanna folketingimut ilaasortap siumumeersup, Aki-Matilda Høegh-Damip paasisinnaalluarpaa. Taassuma politikerit iliuuseqarnerusinnaagaluartut nassuerutigaa.

- Isumaqarpunga tamatta ataatsimut annerusumik suliniuteqarsinnaagaluartugut. Inatsisartuniinneq, Folketingimiinneq, Naalakkersuisuniinnerluunniit apeqqutaanani, taanna KNR-imut oqarpoq, nangillunilu:

- Suliat ima ittut isiginiarnerusariaqarpagut. Kisianni aamma folketingimi, Inatsisartuni Naalakkersuisunilu suliniutitta assigiinngitsut akornanni pitsaanerusumik ataqatigiissaarisoqarsinnaanissaa amigaataavoq. Ataqatigiissarisoqartinnagu ataatsimut suliaqarnissaq ajornakusoorpoq.

Ataatasut tammartut

Inatisisitigut ataataqanngitsut danskit, amerikamiut allallu tikittut kalaallit arnartaasalu 1950-ikkut 1960-ikkullu ingerlaneranni meerartaaraat.

Tamatuma kingorna angutit aallaqqipput. Meeqqat ataatavitsik ilisimanissaannut pisinnaatitaaffeqaratik peroriartorput, taamaammat aamma kingornussinissamut ataatamilu naggataannik naggateqarsinnaanermut pisinnaatitaaffeqanngillat.

Tamanna meeqqanut tusindilikkaanut nunatta kitaani 1963-ip siornatigut aamma nunatta sinnerani 1974 sioqqullugu inunngorsimasunut piviusuuvoq. Tamannalu Danmarkimi meeqqat 1930-kkunnili pisinnaatitaaffigilernikuuaat.

Aamma atuarukMúte B. Egede inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit: Tapersersuissorpakka

Maannali taakku 26-t Danmark eqqartuussivilersuunniarpaat, taarsiiffigineqarnissartillu piumasaralugu, taakkumi ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaaffitsik unioqqutinneqarsimasoraat.

Aaja Chemnitz Larsenillu Aki-Matilda Høegh-Damip Folketingimi suleqataata kalaallit politikerii eqqartuussivimmut sassaqqusisoqareernerani qanoq iliorsinnaavallaanngitsut oqaatigaa.

- Politikkikkut aaqqiivigineqarsinnaanngilaq. Kisianni inatsisitigut ataataqanngitsut eqqartuussissuserisumik ikiortinniarnissaannut atatillugu siunnersuisinnaavunga, taanna oqarpoq.

Aasarli pisoq

Kalaallit politikeriisa marluullutik inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiivigineqarsinnaasoraat.

Aaja Chemnitzip oqarnera naapertorlugu inatsisit inatsisitigut ataaqanngitsunut kingunerluuteqangaatsiarnikuupput. Aki-Matilda Høegh-Damillu pisimasoq ammip qalipaataanik immikkoortitsinerunerarpaa, nunarpummi taamani danskinit aqunneqarpoq – ataatamillu ilisimanninnissamut malittarisassaq Danmarkimi atuulluni nunatsinnut atuutsinneqanngilaq.

- Assigiinngisitsineruvoq, aamma tamanna ammip qalipaataanik immikkoortitsinertut taaneqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Folketingimi ilaasortat oqarnerat naapertorlugu inatsisitigut ataataqanngitsut aasarli taarsiivigineqarnissamik piumasaqarneranniilli suliap siuarsarnissaa sulissutigisimavaat.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut ingerlaavartumik oqaloqatigisarlugillu qanoq iliorlutik taarsiivigineqarniarsinnaanersut tapersersorlugillu ilitsersuunnikuuakka. Taamaammat iliuuseqarluarnikuuvunga, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Aamma Aki-Matildap inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliap sammineqarnissaanut isumaqatissarsiornikuusimalluni oqaatigaa. Taannalu folketingimut ilaasortat allat suliaq pillugu oqaloqatigisarsimallugillu inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit folketingip ataatsimiittarfiani oqaaseqartarfimmit oqaluuserinnittarsimavoq.

Pingaarnerutinneqanngitsoq

Taakku tamarmik danskit naalakkersuisuisa taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqaammut akissuteqanngisaannarsimanerat isornartorsiorpaat.

Aaja Chemnitzip oqarnera naapertorlugu danskit naalagaaffiat taarsiissuteqartoqarnissaanut ataatsimiititaliamik taarsiissuteqartoqarnissaanut sulianik, eqqartuussivitsigoortitsinngikkaluarluni isumaginnissinnaasumik pilersitsisariaqaraluarpoq.

Aamma atuarukInatsisitigut ataataqanngitsut eqqartuussissuserisuat: Nassuernerupajaarporluunniit

Taassumami tamanna taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqaanik nunatsinneersunik kingulliussasorinngilaa.

Naak Siumup Socialdemokraatit folketingimi suleqatigisani siulittaasuusoq Socialdemokraatinit tamatumani akissuteqartoqannginnera pingaannginnerutitsinertut paasivaa.

- Atorfilippassuugamik erseqissaanerusariaqaraluarput. Taamaammat soorunami naammaginanngitsoq isumaqarpugut.

Socialdemokraatit sassaqquneqarnerminnut kingusinnerpaamik februaarip 28-anni akissuteqartussaapput. Ministereqarfiulli killiliussamik sivitsortitsinissamut periarfissaqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.