Umiarsuaq napparsimmavik pillugu akunnerup naanerani nutaarsiassaq, arlalinnik qisuariartitsisoq
USA-p, Nunatta Danmarkillu akunnerminni ilungersunartorsiornerat akunnerup naanerani pileqqippoq.
USA-p præsidentia Donald Trumpip USA-llu Nunatsinnut immikkut aallartitaa Jeff Landry peqatigalugu, napparsimasunik katsorsaajartortitsilluni umiarsuarmik napparsimmavimmik nunatsinnukartitsinissartik pilersaarutigigitsik, inoqatinut attaveqaataatimini Truth Socialimi arfininngornermi unnukkut nalunaaruteqarpoq.
- Louisianap guvernøritsialassua Jeff Landry suleqatigalugu umiarsuarmik inunnut napparsimasorpassuarnut katsorsaajartortussanik Kalaallit Nunaannukartitsissaagut. Umiarsuaq aggerpoq!!!
Umiarsuup napparsimmaviup USNS Mercyp assinga nunamut qaarsuusumut apisimasumut ingerlaartoq, AI atorlugu sanaaq assitaliunneqarpoq.
Umiarsuarmik Nunatsinnukartoqarnersoq pillugu suli paasissutissiisoqanngilaq.
USNS Mercy Alabamap illoqarfiisa ilaanni Mobilep amutsivianiippoq, taamaammallu aserfallatsaaliuisoqarnera pissutigalugu massakkut atorneqanngilaq. Taamatuttaaq umiarsuarnut sumiissusersiutip nittartagaa MarineTraffic naapertorlugu, Amerikamiut sakkutuuisa imarsiortut umiarsuaat napparsimmavik USNS Comfort aamma tassaniippoq.
Jens-Frederik Nielsen qujaannartoq
Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) nunatsinni peqqinnissaqarfiit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinngitsut, Trumpip nalunaaruteqarnerata aqaguani akissuteqarpoq.
- Maanngaanniit qujaannarpugut. Præsident Trumpip Amerikarmiut umiarsuaat napparsimavik Kalaallit Nunaannukaanniaaraa paasivarput. Nunatsinnili akeqanngitsumik tamanit atorneqarsinnaasumik peqqinnissaqarfeqarpugut. Tamanna asuliinnaq aalajangigaanngilaq. Inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartuuvoq aamma.
- USA-mi taamaattoqanngilaq, nakorsiarnissarmi akisoorujussuummat. Oqaloqateqarnissamik suleqatigiinnissamullu ammajuaannarpugut. USA-mut aamma. Oqaloqatigitsiarlitigut inuit nittartakkakkut naapittarfiini asuli allaqattaarunnaarlutik, Jens-Frederik Nielsen allappoq.
Oqaloqatigiinnerit suleqatigiinnerillu pissappata nunatsinni pissutsit pillugit aalajangiinerit ataqqineqarluinnartariaqartut, Naalakkersuisut siulittaasuata aamma erseqqissaatigaa.
Danskit ministeriunerat tusangiasaaruteqartoq
Danskit ministeriunerat Mette Frederiksen (Socialdemokratiet) inoqatinut attaveqaatitigut saqqummiussami toqqaannanngitsumik aamma sapaammi oqaaseqarpoq.
Frederiksenip toqqaannartumik Trumpi taanngilaa, taamaattorli ima allakkami ‘Nunami kikkut tamarmik akeqanngitsumik naligiissumillu peqqissarfigisinnaasaani najugaqarnera nuannaarutigaara. Sillimmasiissutit pigisallu tunngaviginagit pitsaasumik katsorsartiffiusinnaasumi’, tusangiasaaruteqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni aamma taamaaliortarput. Tamassi sapaatisiorluarisi, danskit ministeriunerat nangippoq.
USA-mit nutaarsiassaqanngitsoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu Naalakkersuisui oqartut
Peqqissutsimut naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D) umiarsuaq napparsimmavik USA-p præsidentiata Nunatsinnut aallartikkusutaa pillugu Amerikami oqartussanut attaveqarsimanngilaq.
Nunatta Danmarkillu peqqinnissaqarfimmut pitsanngorsaanissaq siunertaralugu killissaliussatut isumaqatigiissuteqareertut ilanngullugu Facebookimi sapaammi allappoq.
- Præsident Donald Trumpip umiarsuarmik napparsimmavimmik Kalaallit Nunaannut aallartitsiniarluni nalunaaruteqarnera inuppassuarnut eqquivoq. Inuppassuit perulunnartumik nappaateqarneq, tamatumalu kingunerisaanik ilaquttaminnit angerlarsimaffimminnillu ungasissumut artornartumillu angalaneq, misiginikuuaat. Avataaniilli takussutissatut suliniutit ataasiakkaat aaqqissuussaanikkut ilungersuutinut aaqqiissutissaanngilaq, Anna Wangenheim allappoq.
Naalakkersuisup USA-mi oqartussaasut naalakkersuisunut eqqortumik - sioorasaarinertaqanngitsumik - attaveqaqqullugit kajumissaarpai:
- Kalaallit Nunaat ataavartumik piginnaanngorsaanermik, najukkami neqeroorutinut ataavarnerusunut aningaasaliissuteqarnermillu naalagaaffeqatigiinni assigiinngissutsinik annikillisitsisinnaasunik pisariaqartitsivoq. Isumaqatigiissutit isumaqatigiissutigineqarput. Aningaasaliissutissat inissipput. Innuttaasunullu pitsanngoriaatissanik tigussaasunik pilersitsinissaq maanna aallartippoq, Wangenheim allappoq.
København umiarsuarmik napparsimmavimmik Kalaallit Nunaannukartitsinissamik aalajangiisoqarneranik paasitinneqarsimanngitsoq, aamma Kalaallit Nunaat angallammiit taamak ittumiit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinngitsoq, Danmarkimi illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen (Venstre) aamma oqarpoq.
- Kalaallit inuiaat peqqissutsikkut pisariaqartitaminnik soorunami katsorsarneqartartut, oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq, TV 2-mut taanna sapaammi oqarpoq.
Trumpip immikkut aallartitaa isornartorsiuisoq
Amerikamiuniit sapaammi unnukkut akissuteqartoqarpoq.
Jens-Frederik Nielsenip umiarsuaq napparsimmavik USA-mit nunatsinnukartinniarneqarnera pillugu qujaannarmat, Jeff Landryp - USA-p Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitaata – inoqatinut attaveqaammi X-imi appisaluuppaa.
- Ministeriuneq Jens-Frederik Nielsen (Nunatta Naalakkersuisuisa siulittaasuat aaqq.) kanngusunniarit. Præsident Trump USA-lu ernumapput, Louisianami guvernøri, USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitatut siorna decembarimi toqqagaa allappoq.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfinni suleriuseq pissusissamisuunngitsoq, taanna isumaqarpoq, taamaattumillu ‘Kalaallit Nunaat peqqissoq USA-p nunatut isumannaatsuunissaanut pingaaruteqarluinnartoq’, Jeff Landry X-imi allappoq.
- Kalaalerpassuit ulluinnarni ajornartorsiutaat pillugit oqaloqatigereerlugit, sammisaq ataaseq immikkuullarippoq - peqqinnissaqarfik. Nunaqarfippassuit illoqarfiillu minnerit tunngaviusumik pisariaqartitarineqartunik amigaateqarput, pisariaqartitat Amerikamiunit taamaattussaannartut arlalitsigut isigineqartunik.
- Innuttaasukitsut aalajangersimasunik nakorsaqanngillat, napparsimasut nappaataannik paasiniaanermi atortussanik nakorsamulluunniit immikkut ilisimasalinnut katsorsartinnissaminnut periarfissaqanngillat, taamaattumik inuunerannut pingaarutilimmik katsorsartikkumallutik ungasissumut angalasariaqartarput, naak najugaqarfianni tamanna periarfissaasariaqaraluartoq, Landry allappoq.
‘Ingasappallaarujussualeqaaq’ Aaja Chemnitz USA pillugu oqarpoq.
IA sinnerlugu Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip oqarnera naapertorlugu, USA-mut attaveqarnermi pissutsit ingasappallaarujussualerput.
Umiarsuaq napparsimmavik Naalakkersuisut siulittaasuata akuerinngimmagu, Jeff Landryp isornartorsioreeraalu, taanna inoqatinut attaveqaatini taamak allappoq.
- Ukiut atukkavut eqqumiipput. Nunatsinni illuatungiliuttuneersut MAGA-kkunneersunik oqaloqateqarput – maannalu imaaleriasaarpoq Naalakkersuisut kanngusuuteqaqqusaallutik.Uanga uagutsinni tamat oqartussaaqataanerannik aserorterineq taamaattoq NAAGGAARUJUSSUARPARA, Aaja Chemnitz allappoq nangillunilu:
- Ingasappallaarujussualeqaaq, mianersortariaqarpugullu piumasaannarsornerannut uukapaatitsiniarnerannullu peqataalissannginnatta.
Umiarsuaq napparsimmavik pillugu oqallinneq Trumpip ‘neriuutaarutivilluni iliuuseqarneranut’ takussutissaasoq, Chemnitz Facebookimi akunnerup naanerata aallartilaarnerani allappoq.
Folketingimi ilaasortap oqarneratut ‘Nutaarsiassaq eqqumeeriaannarpoq’, tamannalu Nunatsinni peqqinnissaqarfimmik ‘annertuumik ajornartorsiuteqarfiusumut’ iluaqutaanavianngitsoq, kisianni ajornartorsiutit Danmarki suleqatigalugu aaqqinneqartariaqartut, taanna isumaqarpoq.
Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit: - Napparsimasortavut nalunnginneruagut
Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit (PPK), Trumpip Nunatsinnut tapersersuiniarluni suliniutaanut aamma oqaaseqarput.
PPK allannera naapertorlugu ‘Kalaallit peqqinnissaqarfiisa naammaginannginnerinik, taavalu isumassuinermik katsorsaanermillu tunniussisanngitsutut isiginnilersitsisinnaavoq’.
Taamaattumik peqqinnissaqarfiit pisariaqartitsisunut ikiuinissaminnut piareersimasut erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq, tusagassiuutinut nalunaarummi erseqqissaapput.
- Kalaallit inuiaat isumassorneqarnissaannik katsorsarneqarnissaannillu pisariaqartitaannik tunineqarnissaat pillugu, peqqinnissaqarfimmi sulisut pingaarutilinnik suliaqariartorlutik ullut tamaasa suliartortartut qutsavissaapput, PPK-mi siulittaasoq Navarana Johansen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Peqqinnissaqarfik ‘atugassarititaasunut sulisoqarniarnikkullu ilungersunartorsiorneq misigisaraat’ Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit isertuutinngilaat, innuttaasulli pisariaqartitaminnik suli ikiorneqartartut, taakkua ilanngullugu allapput.
- Napparsimasortavut nalunnginneruagut. Aallaavii, kulturiat oqaasiilu nalunngilagut. Inuit naligalugit naapissinnaavagut, katsorsarneqarnissaannullu pitsaanerpaamik qulakkeerinnissinnaalluta. Inuiaqatigiit eqqissisimaqqissaarsinnaasut erseqqissumik nalunaarutigaarput, Navarana Johansen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
