Nunatsinni tigummigallagaasoq Paul Watson: Piniartut iligaakka
Paul Watson pulaarfiusartumut appakaalluni ilummut qiviarpoq. Taanna pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi nakkutilliisut marluk akornanniippoq.
Avatangiisinik illersuiniap 73-inik ukiullip ilassinninniarluni assani isaappaa, kingornalu torsuusami automatimi imermik imminut kuiseriarluni inimut iserpoq.
Isermat matu matuneqarpoq parnaarneqarlunilu.
Paul Watson ingimmat Quassussuaq tunuani kisimi takoqqusutut ippoq.
- Ajunngilanga, taanna aperineqarami akivoq.
Paul Watsonip inissiisarfimmi ineeqqaminiit kangerlummut isikkiveqarpoq. Arferit arlallit ukiassariartulernerani takusimanerarpai. Maannali nillertimmat arferit imartanut kissarnerusunukarsimalerput.
Taakku imarmiorujussuit apersuinermi eqqartungaatsiarneqarput. Arfernik illersuineq Paul Watsonip inuunerani pingaarluinnartuuvoq, nunamilu maanna tummisaani arfanniartoqartarpoq.
- Arfernik toqutsinnginnissaq isumaliutigisarpara, inuunerma annersaa – ukiuni 50-ini kingullerni – suliara tassaavoq unioqqutitsilluni arfanniartarnerup iliuuseqarfiginissaa. Pinerit tamaasa, taanna oqarpoq.
Unioqqutitsinani arfanniarneq, soorlu nunatsinni ukiuni tuusintilikkuutaani kulturimut pingaarutilimmik ileqquusumillu pisarneq Paul Watsonip nammineq akerliuniarfigisimannginnerarpaa.
Japanimi niuffatissanik arfanniartarneq 2019-mi aallarteqqippoq, nunarpulli arfattanik avammut nioqquteqarneq ajorpoq. Arferup neqaa mattaalu peqqumaatissatut qeritinneqartarput, kalaalimineerniarfinni pisiniarfinniluunniit tuniniarneqartarlutik imaluunniit ikinngutinut ilaquttanullu tunniunneqartarlutik.
Arfanniarnerit tamaasa, aamma niuffatissanik arfanniarnerinnaanngikkaluartut, pinngitsoortissinnaasuugukkit taamaaliussagaluarpit?
- Naamik, unioqqutitsilluni arfanniarnerit iliuuseqarfiginiarlugit Sea Shepherd suliniaqatigiiffillu pilersippakka, Paul Watson akivoq.
Taava naggueqatigiit inuit arfanniariaasiat ajoriffissaqartinngiliuk?
- Isumaliutersornikkut, naamik. Kisianni unioqqutitsinerunngilaq, taamaammat iliuuseqarfiginngilara, taanna oqarpoq.
Niuffatissanik arfanniartarneq inatsisitigut akuerisaassagaluarpat, tamanna nunatsinni arfanniarsinnaanerup toqqammavissaarunneranik kinguneqassasoq, avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiit tamatuma nunarsuup ilarsuani oqallissutaanerani tunngavilersuutigisarpaat. Tassa naggueqatigiit inunnut inuiannullu allanut, ukiuni tuusintilikkuutaani arfanniartuujuarsimasunut arfattassaarutissasoq.
Tamannalu Paul Watsonip isumaqataaffigerpasippaa.
- Taamaammanuna iligiittugut, taanna oqarpoq.
Danmarki utaqqigaa
Paul Watsonip Nuummi talittarfimmi juulip 21-ni tigusaaneranit ullumi ullut 124-t qaangiussimalerput, taassumami tigusarineqarnissaa japanimiut oqartussaassuisa nunanut tamalaanut piumasaraat.
Taanna Japanimut tunniunneqassanersoq Danmarkimi Inatsiseqarnermut ministereqarfiup aalajangissavaa. Aalajangernissaq tullinnguuttoq decembarip aappaani pissaaq, Paul Watsonip ulloq inuuia eqqorluaqalugu.
- Tigummigallarneqarnera eqqartuussiviup ullunik 21-nik sivitsoqattaaginnavippaa. Takussutissat uppernarsaatillu tamaasa pigivaat. Aalajangernissaminnut atorfissaqartitatik tamarluinnaasa pigivaat, taanna oqarpoq.
2010-mi pisoq aallaavigalugu canadamiup-amerikamiup Paul Watsonip eqqartuunneqarnissaa Japanip piumasaraa.
Japanip Sikuiuitsoq Kujallermi niuffatissanik arfanniartarnera akerleralugu Paul Watsonip uumasunik illersuiniaqatigiiffik pilersitseqataaffigisaa taamanilu siuttuuffigisaa, Sea Shepherd Conservation, arfanniarnerup nalaani taamani akuliussimavoq.
Japaniumiut arfannialeruttorneranni qaartartoq tippassaasartoq umiarsuarmut miloriunneqarsimasoq, arfanniallu ilaata ajoqusissutigigaa japanimiut oqartussaasuisa oqaatigaa. Pisorlu Paul Watsonip ukiuni 15-ini parnaarussassutigissagaa Japanimit piumasarineqarpoq.
Unnerluussissutit Paul Watsonip tunngavissaqannginnerarpai, suliarlu ingasappallaalernerarlugu.
- Unnerluussut sorujussuunngilaq. Ajoqusertoqaranilu ikiligaasoqanngilaq. Aserortoqanngilaq, taanna oqarpoq.
Sikuiuitsoq Kujallermi pisup kingorna japanimiut arfanniartarnerat unioqqutitsinerusoq nunat tamalaat Haagimi eqqartuussiviannit aalajangerneqarpoq. Tamannalu pissutigalugu japanimiut oqartussaasui Paul Watsonimik uumiginnilersimassasut, taassuma nammineq ilimagaa – parnaarussaanissaalu taamanili kissaatigilerpaat.
Illersuiniarlutit periuserisartakkatit oqallisaasaqaat. Arfernik uumasunillu illersuiniarlutit suleriuseq allanngortikkukku iluaqutaassangatippiuk?
- Suliniaqatigiiffiit tamarmik assigiinngitsunik periusissiaqartarput, unioqqutitsillunili arfanniarnerup pinngitsoortinnissaanut tunngavissaqarluta isumaqarpunga, Paul Watson oqarpoq.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi inuuneq
Paul Watson nujaanut umiinullu qeersaartuusunut tulluartumik ilupaaqarpoq. Qernertumik saamimmini tigusarineqarnermi kingornali atisartakkaminik aamma qerattaqquteqarpoq.
Paul Watsonimi angallatini MV John Paul DeJoria orseriartorniarlugu Nuummut juulimi sapaataagaa aqqusaaginnaruttorluni politiinit tigusaavoq.
- Sorraakujupput. Issiasunga nikuisiinnaappajoriarlunga saviminernik paffequtserpaannga, Paul Watson oqarpoq assanilu paarlallugit.
Paul Watson pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiititat allat qulit immikkoortortaqatigai, taakkulu ataatsimoorussaminnik iggaveqarlutillu isersimaartarfeqarlutik, taanna oqaluttuarpoq.
- Immikkoortortaqatikka tamarmik, uanga kisima pinnanga, maanngaanneersuupput. Tamarmik inussiarneqaat. Pitsaaqaat.
Nunarput pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfik naammagalugimmi atuinnartariaqaramik ajorisassaanngitsut aamma isumaqarpoq.
- Sulili aalajangertoqannginnera paasiuminaatsiinnarpara, taanna oqarpoq.
Watson pillugu suliap danskit inatsiseqarnermut tunngasuni ministerianit tiguneqarneraniit sapaatit akunneri pingasut qaangiussimalertut, Watsonip eqqartuussisoqarfimmi kingullermik tassa novembarip ulluisa 13-ianni sassartinneqarnerani eqqartuussisuusup oqaatigaa.
Taamaammat aalajangiisoqangajalissajunnarsisoq, aamma oqaatigaa. Tassa Paul Watson aalajangiisoqarnissaanut pineqaatissineqarsimasunut inissiisarfimmiiginnartariaqarallassaaq.
Qitornani marluk Frankrigimi najugaqartuusut nittartakkakkut attaveqaatitigut videoliuutikkut sapaatit akunneranut ataasiarluni minutsini qulini oqaloqatigisarpai.
Nunamit assigiinngitsunneersuusunit allagarsiani 3000-nit ikinnerunngitsuusut aamma akisarini, taanna aamma oqarpoq. Aamma atuakkanik atuartarpoq, atuakkiortarpoq nerisassiortarlunilu. Puisip arferulluunniit neqaanik aamma pisiassaqartoq, Paul Watsonip arajutsisimanngilaa. Taakkutornerli ajorpoq.
- Naatitanik qerisunik imminut nerisassiuukkajuppunga, taanna oqarpoq.
Japaniliaanneqassaguimmi ...
Iperagaanissi ilimagineraa, Paul Watson attataasaq nakkutilliisut aggersarnissaannut tuugassaq toortinnagu aperaarput.
- Nalulluinnarpara. Paasissaanngilaq. (Inatsiseqarnermut tunngasuni ministereqarfiup, aaqq.)) paasissutissat pisariaqartitani tamaasa pissarsiarereerpai, Japaniliaanneqarnissannullu tunngavissaqanngilaq. Unnerluussummi sukannersuunngilluinnarpoq. Ukiut 14-inik pisoqaassuseqarpoq, taanna oqarpoq.
Suliarmi ataatsimut isigigaanni politikkerfiusoq, Paul Watson isumaqarpoq.
- (Danmarkimmi, aaqq.) Japan ajuallatsikkusunngilaa, taanna oqarpoq.
Taavami Japaniliaanneqassasutit aalajangerneqassagaluarpat, tamanna qanoq kinguneqassasoraajuk?
- Suliaq taava inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit Europami eqqartuussiveqarfimmut ingerlateqqinneqartussaassaaq. Aamma Naalagaaffiit Peqatigiinnut. Naalagaaffinnut assigiinngitsorpassuarnut suliamik taassuminnga soqutiginnittorujussuusunut ingerlateqqinneqartussaassaaq, Paul Watson oqarpoq.
