Itigartitsisoqarnerata kingorna: Nunarput suliami ataatsimoorpoq

Folketingimut ilaasortap, Aaja Chemnitzip danskit politikeriisa inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiissuteqarfigineqarnissaat itigartitsissutigereeraluaraat kalaallit politikeriisa suliaq oqaluuseriinnarniaraat oqaatigaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

apriilip 11-at 2023 10:07

Nutserisoq Connie Fontain

Danskit naalakkersuisuisa inatsisitigut ataataqanngitsunut 26-nut katillugit 3.250.000 koruuninik taarsiissuteqarnissamik itigartitsinerat isornarpoq – kisianni suli neriuutissaqarpoq.

Folketingimut ilaasortaq, IA-meersoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

- Inatsisitigut ataataqanngitsunut taama iliuuseqarnerat akuerisassaanngilaq, taanna oqarpoq.

Taamaakkaluartorli naggataatigut taarsiissuteqartoqarnissaa naatsorsuutigaa.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq

- Nunatsinni inatsit malillugu meeqqat nunatta kitaani 1963-p siorna nunattalu sinnerani 1974-p siorna uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut, kingornussinissamut imaluunnit ataatami naggataannik naggateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.

- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.

- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiivigineqarusuttut qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqarpoq. Taakku Mads Pramming eqqartuussissuserisorat.

Paasissutissarsiffik: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl

Allisiguk

Danskimmi naalakkersuisuisa kalaallit tungaanniit inatsisitigut ataataqanngitsunut utoqqatsertoqarnissaa taarsiissuteqartoqarnissaalu kimigiisissutigineqarnissaat naatsorsuutigisinnaavaat.

- Suliaq una uagutsinnut pingaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaat danskit naalagaaffiannit naalakkersuisuinniillu inatsisitigut ataataqanngitsunut Meeqqanut misileraatigineqarsimasunutulli minnerpaamik utoqqatsissuteqarfigineqarnissamut taarsiiffigineqarnissamullu pisinnaatitaaffeqarnerat kimigiisissutiginissaanut ataatsimoorpoq, taanna oqarpoq.

Danskit naalakkersuisui inatsisitigut ataataqanngitsunut 26-nut danskit naalagaaffiannut eqqartuussivimmut sassaqqusillutik 125.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissamut piumasaqartunut sapaatip akunnerata siuliani itigartitsivoq.

Tamanna taakku eqqartuussissuserisuata, Mads Prammingip paasissutissiissutigaa.

- Naalagaaffik pinngitsuutinneqarusulluni kukkussuteqarsimananilu akissuteqarpoq. Taamaammat taarsiissuteqarnissamut pissutissaqanngilaq, Mads Pramming KNR-imut marsip 30-ani oqarpoq.

Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqartut

Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t inuttut pisinnaatitaaffitsik unioqqutinneqarsimasut isumaqaramik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarput. Taakku ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaaffitik unioqqutinneqarsimasut isumaqarput.

Inatsisitigut ataataqanngitsut kalaallit, danskit, amerikamiut allallu tikittut kalaallit arnartaasalu 1950-ikkut 1960-ikkullu ingerlaneranni meerartaaraat.

Tamatuma kingorna angutit tammarput. Meeqqat ataatavimminnik ilisimanninnissamut pisinnaatitaaffeqaratik peroriartorput, taamaammat aamma kingornussinissamut ataatamilu naggataannik naggateqarsinnaanermut pisinnaatitaaffeqanngillat. Tassanngalu “inatsisitigut ataataqanngitsut” taaguutinngorpoq.

Tamanna meeqqanut tusindilikkaanut nunatta kitaani 1963-ip siornatigut aamma nunatta sinnerani 1974 sioqqullugu inunngorsimasunut piviusuuvoq. Tamannalu Danmarkimi meeqqat 1930-kkunnili pisinnaatitaaffigilernikuuaat.

Suliat arlallit utaqqisut

Inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiiffigineqarnissamut piumasaqaat siorna juunimi nassiuppaat. Danskillu naalakkersuisui qisuarianngimmata naalagaaffik eqqartuussivimmut februaarimi sassaqquniarlugu aalajangerpaat.

Naak taarsiissuteqarfigineqarnissamut piumasaqaat maanna itigartitsissutigineqaraluartoq Aaja Chemnitzip taarsiissuteqartoqarnissaa upperaa.

IA-mit politikerip oqarnera naapertorlugu itigartitsissuteqarneq naalagaaffiup aningaasarpassuarnik tunniusseratarsinnaaneranik pissuteqarsinnaavoq.

Inatsisitigummi ataataqanngitsut 26-t taarsiiffigineqaraluarunik tamanna inatsisitigut ataataqanngitsunut tusindilikkaanut aamma taarsiissuteqarnissamut ammaassisinnaavoq.

Aamma atuarukDanmarkimit taarsiiffigineqarnissamik itigartinneqartut: Anneruniarnerullunilu ataqqinninnginnerusoq

Tamatuma saniatigut taarsiissuteqartoqarnissaanut sulianik nunatsinneersunik tamanna kingulliugunanngilaq.

Tamatuma saniatigut taarsiissuteqarnissamut ataatsimiititaliamik sulianik eqqartuussivitsigoortitsinani isumaginnissinnaasumik pilersitsisoqartariaqartoq taanna isumaqarpoq.

- Taarsiissuteqarnissamut ataatsimiititaliaqaraluaruni suliaq una ajornaannerusumik aaqqiivigineqarsinnaassagaluarpoq, danskilli naalakkersuisuisa tamanna siusinnerusukkut itigartitsissutiginikuuaa, taanna oqarpoq.

Aaja Chemnitz aalajangiisinnaagaluaruni spiralilersuisoqarsimanerani nunatsinniillu Danmarkimut inatsisinik unioqqutitsisumik meerarsianngortitsinerit pillugit suliani eqqugaasimasut danskit naalagaaffiannit aamma taarsiiffigineqarnissamik piumasaqassagaluarput.

- Kalaallit Nunaanniit Danmarkip naalakkersuisuinut oqaluttuarisaanermi pisimasunik isummerfiginneqqusissutinik taavalu utoqqatserlunilu taarseeqqusissutinik ikinnerpaamik sisamanik suliakkiuteqarmat suliakkiuteqarumaaarmalluunniit eqqaasitsissutigiinnarsinnaavarput.

Suliat sisamat IA-mit politikerip innersuussutigisai meeqqanut misileraatigineqarsimasunut, inatsisitigut ataataqanngitsunut, 1950-ikkunni 60-ikkunnilu inatsisinik unioqqutitsisumik meerarsianngortitanut spiralilersuisoqarneranilu eqqugaasunut tunngapput.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.