Naalakkersuisut marluk Folketingimut qinigassanngortittut

Inuit Ataqatigiit Demokraatillu folketingimut qinigassanngortitatik tallimanngormat saqqummiuppaat.

IA-p qinigassanngortittoq alla ullumikkut aamma saqqummiuppaa.

Aqqillu marluk uani tupaallaatigineqarput, taakkumi marluk naalakkersuisuni atuuffeqarput.

Naaja Nathanielsen IA-mit Anna Wangenheimilu Demokraatinit qinigassanngortipput.

Taakku Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu aamma Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfinni atuuffeqarput.

Inatsisartunut siorna qinersisoqarneraniilli naalakkersuisut marluk, tassa Bentiaraq Ottosenip (A) aamma Maasi Pedersenip (IA) atuuffitik qimareerpaat.

Taamaammat naalakkersuisut qinersinermi matumani nikititingaatsiarsinnaapput.

Anna Wangenheim

Anna Wangenheimimut qinersisut allanngoriartorsimapput.

Inatsisartunut 2018-imi qinersisoqarmat 52-init taaguunneqarpoq. Ukiut pingasut qaangiuttut – tassa Inatsisartunut qinersisoqarnerani kingullermi - Demokraatini qinigaanerpaat ilaanniippoq.

Folketingimut 2022-mi qinersisoqarmat partiiminnit qinigassanngortittuni siuttuuvoq, qinigaanissaminullu qanilluni.

Taanna 17,6 procentinit taaguunneqarpoq; Aaja Chemnitzilli (IA) taaguunneqarneranit 4,2 procentpointinik taaguunnikinnerulluni.

Inatsisartunut siorna qinersisoqarmat Demokraatinit taaguunneqarnerit ilaanneeqqippoq – siulittaasuminiillu taaguunnikinneruinnarluni.

Taanna nunatsinni qinersisut ataatsimoortillugit 3,8 procentiinit tassa 1.076-init taaguunneqarpoq.

Anna Wangenheim peqqissaasutut ilinniarsimavoq, peqqinnissaqarfimmilu ukiuni qulingiluani sulisimalluni.

Taamaammat naalakkersusioqatigiinnissamut isumaqatigiissutip inissinneqarnissaanut peqqissutsimut naalakkersuisunngortinneqarnissaa qularutigineqanngilaq.

Naaja Nathanielsen

Naaja Nathanielsen Folketingimut aatsaat qinigassanngortippoq.

Naaja Nathanielsen tarnip pissusianik ilisimasalittut sulisimavoq, 2009-miilli 2016-imut Inatsisartunut ilaasortaavoq.

Taanna 2016-imi IA-mit tunuarpoq, tassanilu IA 'inuiaqatigiissutsimik pingaartitsigaluttuinnartutut' taasani ilaasortaaffigisinnaanagu tunngavilersuutigaa. 

Tassani IA-p taamani siulittaasuata, Sara Olsvigip naalagaaffimmit tapiissutit 10 millionit koruuninik ikilineqarnissaanik siunnersuuteqarnera tunngavigaa.

Taanna politikkimi suliaqannginnermini pinerluttunik isumaginnittoqarfimmi 2016-imit 2021-mut pisortaavoq, IA-lu sinnerlugu kingorna qinigassanngorteqqilluni.

Taanna 422-nit taaguunneqarluni ineqarnermut, attaveqaasersuutinut, aatsitassanut inatsisit atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisunngorpoq.

Inatsisartunut siorna qinigassanngorteqqikkami 428-nit taaguunneqarpoq.