Ministeriunerup Mette Frederiksenip Folketingip oqaluttarfianiit marsip 24-anni qinersisoqarnissaanik kunngi qinnuiginiarlugu ullaap tungaa nalunaaruteqarpoq. 

Inatsisartuni partiinit tallimaasunit Siumut kisiartaalluni qinigassanngortitaminik ataasiakkaanik tamanut saqqummiussivoq.

Tassani Aki-Mathilda Høegh-Dam partiimut taasisut 33 procentiinik taaneqarluni 2022-mi ajugaapput.

Filmiliortartoq Aka Hansen, Aki-Mathilda Høegh-Damip suliaasa nanginnissaat siunertaralugu qineqqusaarniarluni kingorna nalunaaruteqarpoq.

Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuusimasoq Ane Lone Bagger Siumut tunuliaqutaralugu aamma qinigassanngortissaaq.

Ministeriunerup oqalugiareerneraniit, KNR-i partiinut assigiinngitsunut kikkut qinigassanngortinniarnersut pillugit killiffissiuiniarluni saaffiginnippoq.

Qinersinissap aallartinnera

Danmarkimi qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqartoqarpoq, nalunaarutigineqarnerali Nunatsinnut apuukkumaataarsinnaavoq.

Partiimmi nalunaaruteqarnissaminnut tunuarsimaarallarput.

Aaja Chemnitz (IA) qinigassanngorteqqinniarnani KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit kikkut qinigassanngortissanersut oqaatigisinnaanngikkallaritsik KNR-imut oqaluttuarput. 

Demokraatit aamma qinigassanngortitassaminnik suli toqqaanatik paasissutissiipput. 

Atassummiit qinigassanngortittussaqarpoq, tamanulli saqqummiunnissaannut suli piareersimanngitsut taakku oqarput.

Atassutip qinigassanngortitassai Bentiaraq Ottosenip ualinerani tamanut saqqummiuppai.

Tamanut saqqummiunneqangajalertut

Naleraq folketingimi kingullermik qinersisoqarmat, sisamaattut inissippoq.

Tassani partiimik pilersitsisoq Hans Enoksen 9,8 procentinik taaguunneqarpoq.

Hans Enoksen siorna toqukkut qimagunnerani Aki-Mathilda Høegh-Damillu qinigassanngorteqqinniarnani 2023-mili oqarneraniit, partii nutaanik qinigassanngortittussarsiussaaq.

Aki-Mathilda Høegh-Dam Juno Berthelsen peqatigalugu nunatta kitaani maanna angalapput. Juno Berthelsen folketingimut qinigassanngortittuni pingasuusunut kingullermik ilaavoq, 1,7 procentiniillu qinerneqarluni. 

Naleqqamiillu qinigassanngortittussat allattorsimaffianeeqqissanersoq suli tamanut saqqummiunneqanngilaq. Partiilli qinigassanngortittussaatitik tamanut saqqummiunneqarnissaat ullup ingerlanerani naatsorsuutigalugu KNR-imut paasissutissiipput.

Tassani – kingullermisulli – folketingimut qinigassanngortittussat pingasuunissaat naatsorsuutigaat.