Naaja H. Nathanielsenip Naalagaaffeqatigiinneq iluarsaqqikkusuppaa: - Kingusinaaqqajaavoq
Ullut tamaasa ulapputissaqarpoq, Christiansborgimilu ulluinnai nutaat aallartipput. Naaja H. Nathanielsen inuussutissarsiornermut aatsitassanut nukissiuuteqarnermut inatsisit atuutsinneqarnerannut kiisalu naligiissitaanermut naalakkersuisoreerluni qaammat kingulleq folketingemut ilaasortanngorpoq.
Taamaalinerani Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatitsinnit isigiarniarneqartorujssuuvoq.
Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip oqarnera naapertorlugu, folketingemut marsimi qinersineq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani aatsaat taama pingaaruteqartigaaq.
Naaja H. Nathanielsen folketingemut qineqqusaarnermini Kalaallit Nunaata Savalimmiullu tamarmik marlunnik folketingemi ilaasortaatitaqartarnerat allanngortikkusuppaa. Kalaallit Nunaannit oqariartuutigineqartut nukittunerulernissaat anguniarpaa, ingammik nunanut allanut tunngasunut politikki pineqartillugu.
Tunngaviusumik inatsisip aamma Namminersorluni oqartussaanerup inatsisaata allanngortinneqarnissaat piumasaraa.
Nunanut allanut tunngasunut politikki pineqartillugu Danskit naalakkersuisui naalagaaffeqatigiit sinnerlugit ingerlattarpaat.
- Partiit tamangajammik namminiilivinnissaq kissaatigaat, inuiaqatigiilli piareersimannginnerat akueralugu. Kunngeqarfimmiigiinnassagutta, taassuma iluani sunniuteqarnerpaanissarput qulakkeertariaqarparput, killilersuinerillu ersarissut ullumikkut takuneqarsinnaapput, taanna oqarpoq.
Periarfissaq kingulleq
Tamassuma aaqqinneqarnissaanut inatsit tunngaviusoq pillugu ataatsimiititaliarsualiorneq periarfissaasoq Nathanielsen isumaqarpoq, taanna kalaallinik savalimmiormiunillu peqataaffigineqartoq.
Inatsit tunngaviusoq 1953-mi allanngortinneqarpoq, taassumalu allanngortinneqarneranut kalaallit taaseqataanissaminnut periarfissinneqanngillat.
Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaarluni danskit amtiattut inissisimalerpoq.
- Naligiissitaalersutut saqqumiunneqarpoq. Tamannali anguneqarnikuunersoq apeqqutinngorpoq. Isumaqarpunga tamanna anguneqarsimanngitsoq. Tunngaviusumik inatsit qanganitsernikuuvoq, tamallu oqartussaaqataaneranut kissaatigisatsitut naapertuutinngilaq.
Nunatta amerikamit tatisimaneqarnerani, amerikap præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaat USA-mut ilanngutsinneqarnissaanut oqaaseqaqattaarnerani, Kalaallit Nunaat Danmarkimilu qaninnerulerput.
Tamanna naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip januarimi tusagassiortunut katersortitsinermi erseqqissaatigaa.
- USA Danmarkiluunniit toqqassagutsigu Danmark toqqorparput Nato aamma kunngeqarfik Damark EU-lu toqqarpagut Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Kalaallit Nunaat Danmarkilu suleqatigiinnerat ingerlaannassappat, suleqatigiinnerup nutarterneqarnissaa pingaaruteqarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Annertunerusumik aaqqissuusseqqinnerit ataatsimoorunerunissap ukkatarineqarnera pinngitsoortinneqarsinnaasoq ilaannut isumaqartoqarsinnaanera pillugu Naaja H. Nathanielsen aperivaput.
- Killormuanik uanga eqqarsarpunga. Siunissami nukittunerulerniaraanni maannakkut iliuuseqarnissaq aalajangiisuuvoq taamaaliortoqanngippammi pakatsisarnerpassuit pilersinnaapput.
Kunngeqarfimmigiiinnarnissarput kissaatigigutsigu aallartittariaqarpugut aaqqissuusseqqinnerilllu aallartillugit, kingusinaalerpugut Naaja H. Nathanielsen oqarpoq nangillunilu:
- Aaqqissuusseqqinnerit unitsikkallarneqarpata, ukiut tulliitut sisamat qaangiuppata qanoq pisoqarnissaa ernumanartoqartissinnaavara, Kalaallit Nunaammi aammaarluni isiginnaartuuinnarnissaa naatsorsuutigisinnavarput, pissutsit pivisut sunniuteqarfigisinnaanatigit.
Danskit inuinnaat naalakkersueqataanerata ataani immikkoortortaqarfittut ittoq
Inatsisartunut ilaasortat Nunanut allanut tunngasunik aalajangiisartut USA-p tatisinerata jannuaarimi sakkortunerpaaffiani ataatsimiinnerannut qaaqquneqanngimmata, naammaginninnginneq Folketingimit Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliap siulittaasuata Pipaluk Lyngep (IA) isornartorsiunerani malugineqarpoq.
Taamani ataatsimiinnermi ataasiinnarmik oqaluuserisassaqarpoq: Kunngeqarfiup USA-llu akornannni pissutsit.
Aalajangiisartunut ilaasortat nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinermik ingerlatsinermut tunngasunik tamanut saqqummiunneqaqqusaanngitsunik paasissutissinneqartarput. Atlantikup avannaanit Folketingimut ilaasortat aalajangiisartunut ilaagaluarlutik nipangiusimasussaatitaagamik paasissutissanik nunatsinni politikerinut ingerlatitseqqissinnaanngillat.
- Folketingimut ilaasortatut Inatsisartunut ilaasortanit nunarput pillugu amerlanernik paasissutissinneqarsinnaagaanni equngasoqarpoq, Naaja H. Nathanielsen, isornartorsiuinermut isumaqataasoq, oqarpoq.
- Sinaakkutini ajortoqarpoq. Danmarkimi, nunatsinni Savalimmiunilu politikkikkut suleqatikka tusarnaaraangakkit imminnut peqataatitserusuttorujussuusarnerat tusaasinnaavara. Taava sooruna sinaakkutit taamaaliortitsisinnaanngitsut? Tamanna allanngortittariaqarparput.
Naaja H. Nathanielsen nangilluni oqarpoq, Danmarkip nunanut allanut tunngasunut politikkikkut oqartussaasuunera nunatsinnut sunniuteqartartoq, aamma aalajangikkat nunatsinnut tunngassuteqanngikkaluarpata.
- Ulluinnarni sulinermut ilaanngilagut, Danmarkili sorsoqataanissamik aalajangerpat, sunnerneqassaagut, soorlu Afghanistanimi assigisaanilu taamaattoqartoq. Ilumoorullugu ilaatinneqartariaqarpugut, danskillu inuisa naalakkersueqataanerata ataani immikkoortortaqarfittut pineqaannarnata, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Saammaateqatigiinnissamik pisariaqartitsineq
Aaqqissuusseqqinneq suliassasoq, aamma nunatta Danmarkillu akornanni saammaateqatigiinnissaq suliassaasoq Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.
Taamaammat arnat spiralilersorneqarsimasut, inatsisitigut ataataqanngitsut ministeriunerugallartumik qularnartunik tunngaveqarlutik qitornavissiartaarineqarsimasut taarsiivigineqarsinnaatitaanissaat ministeriunerugallartumik, Danmarkimi naalakkersuisunngortitsinissamik maanna misissuisimik, Mette Frederiksenimik ataatsimeeqateqarnermini piumasarivaa.
- Immitsinnut piumagutta saammaateqatigiinnissarput pisariaqarpoq. Immikkuulernissatsinnillu aalajangissagutta taava suli ataatsimoorussatsinnik nuannersortaqartumik amerlasuunillu nuanniitsortaqartumi oqaluttuassartaqarpugut.
Naalakkersuisut saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitaliamik 2014-imi aallartitsipput. Naalakkersuisoqatigiinnissamullu taamani isumaqatigiissummi uima allaqqasoqarpoq: ”Nunatta nunasiaasimanera qaangerniarlugu saammaassinissaq isumakkeerinninnissarlu pisariaqarpoq. Tamanna pillugu qanoq iliuusissamik pilersaarusiortoqassaaq.”
Taamanili ministeriunerup Helle Thorning-Schmidtip saammaateqatigiinnissaq pisariaqarsorinngimmagu, Danmark peqataanngilaq.
Taamaammat saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqassappat, danskinit pilersinneqartariaqartoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.
- Qangali pisimasuunerannik ullumilu taamaattoqannginneranik innersuussiinnarnani Danmarkimit nammineq pissusilersuutigisimasat nassuerutigisariaqarput. Kalaallinut assigiinngisitsisoqartoq qanittukkut misissuinerup takutippaa, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
