Crossfittertartoq Maria akiuussutissamik pissarsiniarsarisoq
Crossfitternerni nunarsuarmi kakkannerpaat USA-mi unammilerpata nunarput pilersaarut malillugu peqataassaaq.
40-nik ukiulik, Maria Grødem kalaallinit siullersaalluni peqataassaaq. Taamaammat coronamut akiuussutissamik pissarserusulluinnarpoq.
Taanna marlunngorneq juunip ulluisa aallaqqaataanni Nuummi atuarfiup Ukaliusap eqaarsaartarfiani siuleriaanni qasseeriarluni qeqarpoq, tassanilu akiuussutissamik sinneruttumik pissarsinissani neriuutigaa.
Akunnernilu pingasuni utaqqereerluni iluatsitsivoq. Maria Grødem akiuussutissamik modernameersumik, ullormi akiuussutissamik kapuiffiusumi sinneruttumik pissarsivoq.
AAMMA ATUARUK Maria Grødem crossfittimi VM-ssaaq
Akiuussuserneqarsinnaanngikkaluarporli. Innuttaasummi 61-ileereersimasut kisimik marlunngornermi akiuussutissamik kapitittussaagaluarput.
Maria Grødemilli unammillersinnaanissaq sungiusimavaa, akiuussutissamillu pissarsinissaminut aamma unammillerpoq.
Ukioqatigiinni pikkorinnerit 20-t kisimik anngussinnaapput
Anngunniunnissaq sioqqullugit Maria Grødem nunarsuarmi normu 37-tut inissisimavoq.
Taanna qaammatip ataatsip missaata matuma siorna Nakorsaaneqarfimmut allagaqarluni akiuussutissamik kapineqarsinnaanerluni aperivoq. Assigiinngisitsisoqannginnissaali Naalakkersuisut aalajangernikuuvaat – taamaammat oqartussanit itigartitsissutaavoq.
Timersortartut pitsaanerpaat akiuussutissamik kapineqarsinnaannginnerat qanoq igiviuk?
- Uggornarluinnartuusoraara. Nunatsinniimmi nunarsuarmi pissartanngorniuttoqarnissaanut ullut tamaasa, qaammatit tamaasa ukiulluunniit tamaasa peqataasoqarneq ajorpoq. Taamaammat immikkut ittumik pisoqartillugu immikkut ittumik aaqqiissuteqartoqarsinnaannginnera uggornartuusoraara. Kisianni ukioqqortunerusut akiuussutissamik kapiteqqaarnissaanut malittarisassaqarnissaa soorunami paasisinnaavara.
- Kisianni inuit ikittuinnaat peqartillugit immikkut ittumik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaannginnera uggoraara. Tamannami nunarput sinnerlugu peqataasinnaannginninnik kinguneqarsinnaavoq.
Taamaakkaluartoq mattusimasariaqaratarsinnaaginnartoq
Marlunngormalli akiuussutissamik kapuinermi akiuussutissaq imminut neqeroorutaanngikkaluartoq siuariartorpoq.
- Illoqarfimmi sumi kapuisoqarnissaata nalunaarutigineqarnera tusarpara. Taava eqqarsarpunga siuleriaattut ilanngukkuma sinneruttumik iluatsitsisinnaassanerlunga.
- Siuleriiaattuniissinnaanngitsungali ilisimatinneqarpunga, taamaammat silataanut ingippunga. Taava kapuineq matuppat aggeqqissinnaaguma pitsaanerussasoq ilisimatinneqarpunga, taakaniiginnarlungali utaqqivunga, akiuussutissanillu sinneqarnerani iluatsitsivunga, Maria Grødem oqarpoq.
Akiuussutissaq ilinnut sooruna taama pingaaruteqartigisoq?
- Siullertut unammiartorninni tunillatsinnginnissannut periarfissaqarneruvoq. Napparsimalerumami peqataasinnaanavianngilanga. Aappaattut tamakkiisumik akiuussuserneqarsimanani USA-mut tikikkaanni ulluni arfineq-marlunni aninaveersaartoqartussaavoq. Ullunilu arfineq-marlunni mattusimassaguma ulluni pingasuni unamminissannut sungiusarsimanera ajutoortissavara. Ulluni arfineq-marlunni sungiusarnanga mattusimassaguma unamminermi angusarissaannginnerussaanga, Maria Grødem oqarpoq.
Naalakkersuisoqarfik: Tullinnguunnissarsi utaqqisiuk
Taassuma aappassaanik kapitissinnaassanerluni naluaa.
Akiuussusersuinissamut pilersaarut naapertorlugu taassuma ukioqatai akiuussutissamik juulip qaammataata affaani siullermi neqeroorfigineqassapput – pilersaarulli allanngorsinnaavoq.
- Team Danmarkimut allagaqarlunga ikiorneqarsinnaanerlunga aamma paasiniaagaluarpunga. Tassa Danmarkimukarlunga aappassaanik kapitissinnaassanerlunga, taakkuli aamma ikiuisinnaanngillat. Maannakkutut isikkoqartillugu USA-mukannginninni aappassaaneertumik kapitissinnaagunanngilanga, Maria Grødem oqarpoq.
Nuummi akiuussutissamik kapuineq nutaanik tunillatsittoqarnerata sapaatillu akunnerata siuliani matusinerup kingornatigut siuartinneqarpoq.
Nuummi 50-ileereersimasut juunip qaammataata affaata aappaani aatsaat neqeroorfigineqartussaagaluarput.
Ukioqatigiiaani taakkunannga kingulliit marlunngormat neqeroorfigineqartussaapput.
Nukingertumilli akiuussuserneqarnissamut Mariatut iliortoqassanngilaq.
Tamanna Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup KNR-imut allakkatigut oqaatigaa.
- Akiuussusersuisunit ilisimatinneqarpunga innuttaasunit akiuussuserneqarnissamut neqeroorfigineqanngitsunit takkuttoqarsimasut, taakkunanngalu qassiiusut akunnerni arlaqartuni atuarfiup eqqaani utaqqisimapput, naalakkersuisoqarfiup pisortaa, Aka Olesen marlunngormat siuleriiaattunut ilanngussimasut pillugit oqarpoq.
- Peqqinnissaqarnermut ilisimasat ullumikkut pigineqartut naapertorlugit ukioqqortunerit tunillatsinnissamut aarlerinarnerpaamiipput. Tamannalu tunngavigalugu akiuussutissanik innutaasunut eqimattanut taakkununnga tunngasunik pilersaarusiortoqartarpoq.
- Nunatsinni innuttaasut tamarmik pingaarnersiuineq aallaavigalugu akiuussutissanik neqeroorfigineqarumaarput.
Nuummi innuttaasut 50-init 53-inut ukiullit sapaatip akunnerata tulliani neqeroorfigineqassapput - taamaalilluni illoqarfiit pingaarnersaanni 50-ileereersimasut tamarmik neqeroorfigineqariissallutik.
