Aaja Chemnitz (IA) Folketingimut ukiut qulit sinnerlugit ilaasortaareerluni tunuarpoq. Folketingimut qinersinissamut, ministeriunerup Mette Frederiksenip sisamanngornermi suaarutigisaanut, qinigassanngorteqqinnianngilaq.

Folketingimut qinersineq marsip 24-anni pissaaq.

- Qineqqusaarniarnanga aalajangerpunga.  Folketingimut qinigaaffinni arlalinni ilaasortaareerpunga Kalaallit Nunaallu sinnerlugu ersarissorujussuarmik oqaaseqartarlunga. Kalaallit Nunaannut aqqutissiuussivunga. (Kalaallit politikeriinik aaqq.) Folketingimut ilaasortanngorama isumaqatigiinniarnernut sunulluunniit peqataasoqanngilaq. Ullumikkut isumaqatigiinniarnernut peqataaffigerusutanni tamani peqataasoqarsinnaavoq, Aaja Chemnitz qinersinissaq nalunaarutigineqarmat  oqarpoq.

Sooq qinigassanngorteqqinniarnak aalajangerpit?

- Imminut toqqarpunga allamillu suliaqarnissannut piffissanngorpoq. Nukima allamut atornissai pisariaqartippara, taanna oqarpoq.

Politikki peqqinnanngitsuusoq

Aaja Chemnitz Folketingimut  2015-imi qinigaaqqaarpoq.

Folketingimut 2022-mi qinersinermi kingullermi, 4.296-init taaguunneqarpoq, Aki-Matilda Høegh-Damimit taamaallaat qaangerneqarluni, taanna Siumumut taamanikkut sinniisuulluni 6.670-init taaguunneqarpoq.

Christiansborgimi maanna suliunnaarnissani aalajangiussimagaluarlugu, nuannaarpoq. 

- Ajunngilanga. Piffissap kingulliup tungaanut ilungersorpunga. Kalaallit Nunaat pillugu sapinngisara tamaat iliuuseqartaqaanga, aamma piffissami ilungersornartumi, taanna oqarpoq.

Aaja Chemnitz (qeqqata talerpiata tungaani) Folketingip Amerikamiut senatoriinit pulaarneqarmat.   Assi © : Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix

Aammali ilungersornarsimavoq, Aaja Chemnitz oqarpoq. Pingaartumik Kalaallit Nunaata USA-llu nunarsuarmi politikkikkut piffissami kingullermi ajornartorsiornermi qitiunerani.

Sorsunnersuup aappaata kingorna ajornartorsiornerpaaffik, ministeriuneq Mette Frederiksen qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqarnermini oqarpoq.

- Piffissami tassani ilaannikkut kisimiittarpunga. Aamma Kalaallit Nunaanni politikki peqqinnanngitsutut taaneqarsinnaavoq, Aaja Chemnitz oqarpoq nangillunilu:

- Avissaartuutitsisarpoq, taamalu inissisimanerput Kalaallit Nunaannut asanninninnut annernarpoq. Inoqarpoq pissutsinut ajortisaariniaarsuaartunik, ajoraluartumik taakku politikimik suliaqarnissaq erloqinartunngortittarpaat. Tamakkununnga akiuussinnaasarsimavunga, nunarsuarmili inuunera tamatumunnga atortariaqarnerlugu ilaannikkut eqqarsaatigisariaqartarpara, imaluunniit nukikka allamut sammisaqarnissannut atussanerlugit, allanimmi piginnaasarpassuaqarama.

Inuit pissutsinut ajortisaariniartartut qanoq misigisaqarfigisarpigit?

- Illuatungiliuttut inuillu ataasiakkaat akornanni Trumpimut MAGA-millu (Make America Great Again, aaqq.)attaveqatigiilluartoqarnera oqaatigeqattaartuartarpara. 

- Kalaallit Nunaata ilungersuutai sapiillunga oqaluuserisarpakka. Aammali Folketingimut ilaasortaaninni angusarpassuaqarpunga. Tamanna tulluusimaarutigeqaara, taanna oqarpoq.

Pissutsit ilungersunartut

Illimmi Folketingimiinninni ajugaasimaarnerpaaffittut taarusutatit suuppat?

- Kinguaassiutitigut atornerluinerit akiorniarnerat pingaartinnerpaavara. 80 millionit koruunit. Aningaasanik pissarsinissarput nunatsinneersunit akerlerineqarsuaarpoq. Peqqinnissaqarfik iliuuseqarnerma kingunerisaanik maanna taama inissisimavoq. Aaqqiissutissanik ujartuiuarsimavunga.  Angusarpassuakka kingumut qiviarpakka, Aaja Chemnitz nangippoq.

 Kalaallit Nunaata Danmarkillu  ullumikkut suleqatigiinnerat qanoq nalilersorsinnaaviuk?

- Kalaallit Nunaat isumaqatiginninniartarnermini pitsanngornerusinnaavoq, tamannalu erseqqissumik oqaatigisarpara. Isumaqatiginninniarnermi periutsitsinni aalajangersimanngippallaarpugut, piffissarlu eqqorlugu iliuuseqartarneq eqqumaffigineq ajorparput. Danmarki EU-lu isumaqatiginninniaqatiginerini iliuuseqarnerusoqarsinnaavoq.

Kina Folketingimi kingoraartiginissaa neriuutigaajuk?

- Qinersisartut aalajangiisussaapput. Inummik isumalluartumik, aaqqiissutissarsiullaqqissumik suleqatigiuminartumillu ilaasortaatitaqarnissaq pingaaruteqarpoq. Nammineq taamaassimasutut misigivunga. Tatiginassusera ineriartortikkakku suna tamangajaat iluatsissinnaavara. Pisumi matumani suleqatigiinneq pingaaruteqarpoq, pissutsimi nunatsinnut ilungersunarput, taanna oqarpoq.

Aaja Chemnitzip politikkimiiginnassanerluni suli oqaatigiumanngilaa.