Aqqaluaq B. Egede: Inissiinerit pillugit suliat annertungaatsiartorujussuupput

Inissiisarnermut suliat annerungaarmata inuiaqatigiit tamarmik nunatsinni meeqqat pitsaasumik ineriartornissaannut ikiuutaanissaat pisariaqarpoq.
Aqqaluaq B. Egede inissiisarnerit ajornartorsiutaanerannut aaqqiiniarnissamut inuiaqatigiinnit ikiuuteqqusivoq. Assi © : KNR
januaarip 18-at 2024 07:59
Nutserisoq Connie Fontain

Aqqaluaq B. Egede 2023-mi juunip tallimaani nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisunngorpoq.

Naalli suliassap annertunera ilisimalluaraluarlugu ukiup affaata kingulliup ingerlanerani suliat annertungaatsiarnerarpai:

- Meeqqanut inuusuttunullu kiffartuussinerput pisortanit eqqarsaatigissagaanni, suliaq annertungaatsiartorujussuuvoq. Meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoqarfiup immikkut pilersinneqarsimanera eqqortuusimasoq uanga tassuuna takuara, Aqqaluaq B. Egede IA-p 2021-mi naalakkersuisunut qinigaanerpaanerani naalakkersuisoqarfiup pilersinneqarnera innersuussutigalugu oqarpoq.

Aallartinniarnera ilungersunartoq

KNR-ip Aqqaluaq B. Egede meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut sumiginnagaanerat pillugu suliat tusagassiuutini initungaatsiarneranni ukiup affaanik killiffilereqatigaa.

Tusagassiuutitigullu sammineqartut aamma pissutigalugit sapaatip akunnerani matumani marlunngornermi tusagassiortunik katersortitsivoq.

Naalakkersuisup nammineq naalakkersuisoqarfimmilu ajornartorsiutinut aaqqiiniarlutik suliarisimasatit ilaat saqqummiuppai; suleqatigiit, iliuusissatut pilersaarutit, ataatsimiinnerit misissuinerillu.

Naalli suliaqartoqangaatsiareeraluartut nunatsinni angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut suli ilungersunangaatsiarput.

- Ataqatigiissagassat aamma suliat naammassillugit inerisarneqassappata eqqortumik aaqqissuussaaneq qanoq ittoq maannakkut imminut apeqqusersorlunga aamma ingerlavunga, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

Piffissami sivisuumi ajornartorsiutaasut kisimik aaqqiivigisinnaagai

Naalakkersuisup Nuuk Outdoor pillugu suliap takutitsineranit takutinneqartoq eqqarsaatigaa. Suliarmi taanna ullormi naalakkersuisutut atuutilerneranit ukiup affaa qaangiunnerani siunersiuisoqartitsivoq.

Naalli Aqqaluaq B. Egedep naalakkersuisoqarfiatalu suliaq aasarli ilisimareeraluarlugu taamanilu Kommuneqarfik Sermersuumut meeqqat takornarialerisut suliffeqarfianit peersinneqarnissaat kaammattuutigereeraluaraat kommunip ajornartorsiutaasut kisimik iliuuseqarfigisinnaavai.

NUUK OUTDOOR AAMMA PILERTORTUMIK INISSIINERIT PILLUGIT ALLAASERISAT IMMINNUT ATASUT

Allaaserisaq manna tassaavoq allaaserisat imminnut atasut arlallit ilaat, taakkunanilu suliffeqarfik Nuuk Outdoor qanimut sammivarput.

Takornarianut neqerooruteqartartoq maaji 2023-miilli Kommuneqarfik Sermersuup meerartai pilertortumik allamut inissinneqartut nunaqarfimmut Kapisilinnut umiatsiamik ingerlattarpai. 

Tassani meeqqat 17-t illuaqqani mikisuni nillertuni ilinniarsimasunik paarsisoqarnatik najugaqarput, tamannalu ilaatigut kinguneqarpoq tillinniarnernik, aserorterinernik qimaariarnernillu arlalinnik. 

Ilutigitillugu Nuuk Outdoor pillugu suliap takutippaa oqartussaaffeqarfinni ajornartorsiuteqartoq, tassa pappiaqqanik amigaateqarnerup kinguneraa paaqqinniffimmik naleqquttumik nassaarnissap tungaanut, meeqqat qaammatini arlalinni utaqqisariaqarnerannik.

Piffissami utaqqiisaasumi kommunip nammineq akisussaaffigaa utaqqiisaasumik inissiivissanik nassaarnissaq nakkutilliinissarlu. Kisianni inatsisitigut piumasaqarfiunngitsumik. 

Naalli meeqqat iluamik isumagineqanngitsut pillugit innuttaasut Aqqaluaq B. Egedemut naalakkersuisumut qissimigaarinnittaraluartut taassuma maannakkorpiaq qanoq iliuuseqarsinnaanera annertunngilaq:

- Una pisoq – imaannaanngitsutut isigisarput tamatta – uteqqissanngippat taava malittarisassat taakkua aaqqinneqassapput. Taamatut piffissami sivisutigisumi immikkut angerlarsimaffimmi inissiineq illoqarfiup avataani pisinnaajunnaarlugu taavalu aamma meeqqanut illersuutissanik sinaakkutinik pilersitsilluta, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

Taanna suleqatigiissitamit pilersitamit innersuussut meeqqat misiliutaasumik inissiiffinni sivisunerpaamik qaammatini pingasuni inissinneqarsinnaanissaannik oqaasertaqarpoq. Naalakkersuisulli malittarisassat qanoq, qaqugu sorliillu allanngortinneqassanersoq oqaatigisinnaanngilaa, sulimi suliaqartoqaleruttorpoq.

Kikkut tamarmik akisussaaffimmik tigusissasut

Inatsisinik suliaqarneq minutsialunni suliarineqaannarani qaammaterpassuarni suliarineqartarpoq. Taamaattumik tamatuma utaqqiisaani innuttaasut ajornartorsiutaasorpassuarnut piffissami qaninnerusumi aaqqiissutissarsiornermut sassarlutik ikiuuttariaqarsorai.

Siullertut oqaluuserissavagut. Isumatusaartumillu oqallittoqassaaq.

- Inuiaqatigiinni navianartutut isigisinnaasara unaavoq pisortat, naalakkersuisut imaluunniit kikkuugaluarnerput iliuuseqarumaarnerannik utaqqimaarneq, inuttut ataasiakkaatut akisussaaffik, suliassartaalu peqataaffiginagit, naalakkersuisoq oqarpoq, nangillunilu:

- Inuk allannguerusoqataanngippat aamma allannguiniarneq ajornartorujussuussagami, meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq oqarpoq.

Taamaammat suli suliassaasoq suli annertungaatsiarpoq.

Taamaakkaluartorli nunatut meerarpassuit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut amerlavallaarujussuartut, atugarliungaatsiartullu pillugit ajornartorsiutaasumut aaqqiissuteqartoqarsinnaasoq neriuutigaa – naalakkersuisuuginnarlunilu inuit peqatigalugit ilungersuuteqaannassaaq:

- Ajunngitsumik suliarivakka massakkut. Aamma ajorsimasuuppat oqassagaluarpunga naalakkersuisut siulittaasuanut, una naammassisinnaanngilaq.