Nunatsinnit Nunanit allanit Politikki Inuussutissarsiorneq Pinerlunnerit Kulturi Timersorneq

20-nik ukiulik Nuummi sapiiserpoq

Inunnguaq Mathæussen politimester Bjørn Bayimi aamma politikommisær Viggo Johansenimit checkimik tunineqarpoq.
ALLATTOQ:  Mads Lynge
de in

Nuummi angut 20-nik ukiulik Inunnguaq Mathæussen inummik annaasisimasutut Politimesterimiit Nuummilu Politiinit 2000-it koruuninik akissarsitinneqarpoq.

Angut kilisaammi sulisoq kilisaammit Nuup umiarsualiviani talinngasumit kilisaatip talittarfiullu akornannut immamut siorna aggustip 31-ani nakkarpoq.

Angut imaanut nakkartoq Inunnguaq Mathæussenip takusimavaa. Inunnguaq Mathæussenip politiit erngerluni kalerrippai. Talittarfimmiit kilisaammut ikipallariarluni allunaasalisarluni sukarsuarmut ammut immap nalaanut periarluni imminut ulorianartorsiortilluni sapiisersimasoq, politiit oqaatigaat.

Angut immamut nakkartoq nukillaangasimavoq, annaassiniarnerullu nalaani immamut arlaleriarluni nakkaqqittarsimalluni.

Inunnguaq Mathæussenip angut taanna tigummisinnaasimavaa, politiillu takkunnissaata tungaanut paarisinnaasimallugu.

- Inuup ipilluni ajunaarnissaa, Inunnguaq Mathæussenip pinasuartumik iliuuseqarnermigut pinngitsoortippaa. Kalaallit Nunaanni politiit Inunnguaq Mathæussen taamaammat akissarsitippaat, Nuummi politiinit vicepolitiinspektør Viggo Johansen oqarpoq

Namminersorlutik Oqartussat siorna oktobarip 22-ani tillinniarfigitinnerannut atatillugu niviarsiaqqap aqqanilinnik ukiullip politiit paasiniaanerannut atatillugu kingorna iliuusai politiinit aqagu aamma nersorniarneqassapput.

Massakkut saqqaani nutaarsiassat
Ukiuni aggersuni allanngortiterinissani soraarnerussutisiat aamma misissuataarneqassapput. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisut Maliina Abelsen (IA) soraarnerussutisiaqartitseriaatsimik allaalluinnartumik siunissami takorluugaqarpoq.
Aatsitassarsiorfiutileqatigiit Red Rock Resources saviminissamik Qimusseriarsuarmi ujaasilernissaat ullualunnguit qaangiuppata aallartissaaq.
Ilulissani politiit sapaatip akunnerata naanerani ulapaarsimapput. Quppernerit 14-it atorlugit nalunaarsuisoqarsimavoq, taamaattoq immikkut taasarialittut ataaseq taamaallaat tikkuarneqarpoq.
Suleqatigiit nammineq piumassutsimik suliniartussat Qeqertarsuarmi aallartipput inersimasut imminnut nakkarsaattarnerannik akiuiniartussat.
Ella Grødemip Visit Greenlandimeersup, isiginnaartitsisartup Nukâka Coster-Waldau-ip uia qallunaaq filmiliaritittartoq Nicolai Coster-Waldau peqatigalugu, nersornaat New Yorkimi tigussavaa.
Nuummi inuusuttuaqqat angallatini nuannaariutini aallaasinik savinnillu tillipput.
IA sinnerlugu folketingimi ilaasortap Sara Olsvigip Danmarkimi inatsit nutaaq, kalaallit Danmarkimut nuukkaangamik, meeqqanut tapiissutinik pisinnaanerannut killiliisoq allanngortikkusuppaa. Tusagassiuutinut taama nalunaaruteqarpoq.
Isiginnaartunit arsartunillu qiimmattaatigineqaqisumik isiginnaartut ilaannit nillertoqarpallappoq IA-kkormiut Aleqa Hammond, Siumup siulittaasua, ajuuffiit qanilligaangagit immikkut sissuerlugu paarisariaqaraat. Arsaattunik isiginnaartut 400-it missaanniipput.
Nunatsinni sulisoqarnikkut suliniaqatigiiffiit naammagiinnarsinnaajunnaarpaat, Naalakkersuinikkut ullut tamangajaasa allangorartumik nutaamik nalunaarutinut isummersortarneri.