Uniformitik peerpaat, suliaalli timaanniittuartut
Erseqqissaaneq: KNR-ip Kalaallit Nunaanni Politiinik apersuiniarluni suliaqarnini allaaserisap ataani ilannguppaa. KNR-ip politiit allaaserisap saqqummiunneqannginnerani suliaq pillugu nalunaarfigineqannginnerat akissuteqarnissamullu periarfissinneqannginnerat ajuusaarutigaa. KNR-ip suliaq malitseqartillugu Kalaallit Nunaanni Politiit pillugit allaaserisaqassaaq.
”Peter” Ilulissani umiatsiartumit 2008-mi juunimi aallaarsarineqarami aqerloq nujaatigoorpoq.
Politiip inuunini annaassasoralugu ernumasimavoq. Nuunuutinilu naarmiuusoq takussanerlugu eqqarsaatigisimallugu.
”Peterp” kinaassusaa uani allaaserisami isertuunneqartup suleqataatalu aallaasersortoqareersoq, nukappiaqqat 14-inik ukiullit marluk aallaasersorsimasut kiisami tigusaraat.
Kingornalu nuunuutini takuaa.
Sulineralli uninngilaq.
Nukappiaqqat taakku marluk inissinneqarlutillu nakkutigineqartussaapput. Nalunaarusiortoqartussaavoq. Kingornalu suliat sakkortuut allat ulloq unnuarlu aamma isumagineqartussaallutik.
Pisut kingorna qasuersaarnissaq oqaluuserinissaannulluunniit piffissaqanngillat.
- Ima oqartoqarneq ajorpoq: 'Taamannak nalaataqareerputit. Maanna qasuersaassaatit.' Qasuersaarneq ajorpugut, politeeq oqarpoq.
Aallaasersorfigineqarneq timaanniiginnarsimavoq. Tamanna sakkortunerulerpoq, tassami nukappiaqqap aappaa nakuusertuartarsimavoq ukiullu qulit sinnerlugit qaangiummata, nunatta oqaluttuarisaanerani sakkortunerpaat ilaattut toqutsisimavoq.
Misigisarpassuit ilaat
Misigisat sakkortuut akornanni, taanna aallaasersorneq politiip tarniganut ikileerujussuarsimavoq inuuneranullu sunniuteqarsimalluni, naak ukiut qulit sinnereeraluarai politiiujunnaaramili.
Kisimiinngilarlu taamannak misigisimasoq.
Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærdip (VIVE) misissuinerani nutaami siornatigut uuttortaanerit takutippaat: Kalaallit Nunaanni Politiini sulisut sulinermikkut tatineqarujussuarnerat, sakkortuunik misigisarpassuaqartarnerat qasuersaarnissamullu piffissaqarpiartannginnerat.
Politiit apersorneqarsimasut 60 procentii sinnerlugit suliffimminni inuunerminnik navianartorsiorsimallutik sakkortuumilluunniit misigissutsitigut oqimaarsarnartunik misigisaqarsimallutik oqarput.
Sisamararterutaanit amerlanerulaartut sulinerminni tatineqakulallutik tatineqartutulluunniit misigiinnaavittarnerarput. Tamanna VIVE-p 2020-mi misissuineranit 10 procentimik amerleriarsimapput.
Politiit apersorneqarsimasut 12 procentii PTSD-qarnissaannik (sakkortuunik misigisaqarsimanerup kingunerisaanik tarnikkut ajoquserneq) takussutissaqarput, 6 procentii nikallunganerujussuarmik takussutissaqarput 8 procentiunngittullu annilaanganermik takussutissaqarlutik.
Tamanna atugarliornermik, uippakajaarnermik, annilaanganermik napparsimakulanermillu kinguneqartitsimaneri Naalagaaffiup politiivisa atugarissaarnermut misissuinerannit takuneqarsinnaavoq. Saniatigullu politiit suliunnaareeraluaraagamik tarnimikkut ajoquteqartarput.
- Kalaallit Nunaanni Politiini ernumasoqarpoq, Politiit kattuffianni siulittaasoq Heino Kegel, Kristeligt Dagbladimut apriilimi oqarpoq.
Kalaallit politiit, pinerluttut pinerluffigineqartullu amerlanertigut nalunngisarisaramikkit immikkut sakkortuumik artorsartarput, pingaartumik illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu.
Tamanna politiit kattuffianni oqartoqarnera naapertorlugu, kalaallit politiit ikinnerusut aqqusinerni sulisarput nunanillu allaneersut aqutsisut aqutsisuuffiit isumagisarlugit.
Politiit marluk katillutik ukiuni 35-ni misilittagaqartut
Politiiusimasut marluk KNR-imit apersorneqarput, tassani Kalaallit Nunaanni Politiini politiiuneq qanoq innersoq, naalagaaffeqatigiinnilu politiini tarnikkut artorsarnarnerpaami sulineq timimut tarnimullu qanoq sunniuteqarnersoq paasiniarneqarpoq.
Politiiusimasut kinaassusaat aaqqissuisoqarfimmit ilisimaneqarpoq, nunatsinnilu politiit oqarnerisa naapertorlugu, suliffeqarfik nipangiusimasussaatitaaffik pillugu kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqarsinnaaniassammata kinaassusaat isertuunneqarpoq.
Ilulissani politiiusimasup kinaassusaa isertuunneqarpoq, uanilu allaaserinninnermi ”Peter”-mik taagorneqarluni. Aappaa politiiusimasoq ”Minik”-mik taagorneqartoq nukarliuvoq.
Angut taakku marluk oqaluttuaat Kalaallit Nunaanni Politiini ilungersunartorpassuit ersersippaat.
Peter Nuummi Ilulissanilu politiiusimavoq. Minik Maniitsumi, Narsami, Qaqortumi, Nanortalimmi sinerissamilu allani politiiusimavoq.
Misigisaat assigiinngillat, tassa illoqarfinni nunaqarfinnilu tatineqarluni namminersorlunilu sulineq amerlanertigut sakkortunerusarmata.
Suliat iperaruminaassigaangata
Unnummi ataatsimi nakuusernerit pingasut sisamalluunniit. Imminornerit, atornerluinerit, meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluinerit toqutsinerillu. Ilaatigut sapaatip akunneranut arfineq marloriarluni toqusut timaannik misissuinerit, aamma nalunngisarilluakkat timaannik.
Tassa Peterp nunatsinni politiiunermini ulluinnarsiutigisarsimasai.
Soraaraangami innariartortarpoq. Misigisat qanoq misigititsineri oqaluuserineqarneq ajorput.
- Ajunngitsuusaarneq. Qanoq innerlunga oqaatigineq ajorpara.
Tamanna Minimmut 2007-imi politiinngorsimasumut ilisarnarpoq. Illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu sulisarsimavoq. Nalinginnaasumik ullormi arfineq pingasuniit sisamat tungaannut sulereeraanni piareersimasussaatitaanermik kinguneqarsinnaasarpoq. Unnuami pingasoriarluni anisimaguni, ullaakkut suliartornissaa aamma naatsorsuutigineqartarpoq.
Pisullu qaleriiaassinnaasarput: Imminornerit, ujaasinerit qanigisaasunullu nalunaarfiginninnerit. Suliaqaqqinnginnermilu qasuersaarnissamut piffissaqannginneq.
Minik 2018-imi unnuakkut iterpoq erserujussuarluni. Anersaartorsinnaanani isumaqarlunilu timini ajoqutilik.
Tassalu uippakajaarneq annilaanganerlu, tulleriinginnarnik ajortunik pisoqareernerata kingorna takkuttut, ’qasuersaarnissamut piffissaqarani’, taanna oqarpoq.
Peterp politiiunini imminut qanoq sunniuteqarsimanera kingusinnerujussuakkut aatsaat paasivaa.
Nunarsuaq taartutut isigisalerpaa timiminilu eqqissiviillioqaluni. Pisiniarfinni avatangiisit misissoqqissaartarpai inuillu tigusarinikuusimasani ilisarisarlugit. Naggataatigut biiliminut ikeriarluni qissaserpoq.
- Inuit pissutsit pissusissamisuunnginnerisa paasinnginnerini sivisuumik akiuuttarput.
Tamannalu isumakkut periaasaanut suli sunniuteqarpoq qitornaminillu perorsaaneranut qularnanngitsumik aamma sunniuteqarsimassalluni, taanna oqarpoq.
Suli ilungersunartoqartoq
Inuiaqatigiit ikittuunerisa sulinermik ajornarnerulersitsinera marluullutik oqaluttuaraat. Politiit pinerlineqartut nalunngisaraat. Pinerliisut nalunngisarivaat. Arlalitsigullu ilaqutaasut nalunngisarisarpaat.
Taamaattumik uniformi peerneqaraangat tamatigut suliunnaarneq ajorput.
Minik imminut - tarnikkut timimigullu - paariniarluni politiini 2023-mi suliunnaarpoq. Peterp politiit ukiuni 20-nit amerlanerusuni suliffigereerlugit suliunnaarfigai. Marluullutik politiiunerminni misigisatik suli eqqaamavaat.
Miniup mittarfinni inuppassuit akornaniinnissani cafémilunniit nipituumiinnissani ajornakusoortippaa. Peter inuit nasartalimmik tujuulullit eqqatigoornaveersaartarpoq, Ilulissani pinerliisoq 14-inik ukiulik taamaattumik atornikuummat. Qitornai taamaattumik aamma nasaqqaqqusaanngillat.
Taakkua peqatigiiffik Thin Blue Line pissutigalugu tarnikkut peqqinnissaq politiini sammineqarnerulersimasoraat. Ikiorneqarnissamulli aqqut suli takivoq - ilumoortumik oqaatigalugu.
Miniup qarasaasiakkut oqaloqateqarnerit ataasiakkaartunillu oqaloqatiginninnerit pinnagit nunatsinni tarnip pissusiinik ilisimasallit aalajangersimasut ujartorpai. Taassuma suliffik qimareeraluarlugu, tarnip pissusiinik ilisimasalimmit ikorfartorteqarsinnaatitaasarnissaq aamma neriuutigaa, ullumikkut taamaanngimmat.
Peterp ikiortissarsiornissap nipituumik oqaatigiuminaatsinneqartarnera politiinilu aqutsisut Thin Blue Linep suliniutaanik iliuuseqarnikkut tapersersuinissaat oqaatigaa.
Piffissami sivitsortumi ataannartumik aqqusaagaqartitaajuaraanni, naammatsittoqarsinnaasarpoq.
Taakkulu oqarneri naapertorlugit, tamanna pissutigalugu amerlasuut Kalaallit Nunaanni Politiini sulerusunngillat, pingaartumik kalaallit.
- Kalaallit Nunaanni politiit soqutigineqarput, politiinngorniarfimmiillu atorfinitsitsisoqartarluni. Illinniartulli qulit naammassigaangata taakkunannga arlallit ukiut marluk pingasulluunniit qaangiukkaangata suliunnaartarput. Ajornartorsiutit taakkartukkakka pissutigalugit suliunnaartarput. Pinerlineqartut pinerliisullu naluneq ajorpaat suliffimmilu tatineqangaartarlutik tarnikkullu sakkortuumik misigisaqartarlutik, Minik oqarpoq.
KNR-ip isornartorsiuineq allaaserisap Kalaallit Nunaanni Politiivinut saqqummiutinnginnerani saqqummiussimasussaagaluarpaa. Tamanna pillugu politiinik apersuinissarput sulissutigaarput piaartumillu malitseqartitsissaagut.
