Ukiut 16-it tungaannut inissiisarfimmiittussanngortitsisinnaalernissaq pillugu siunnersuut Folketingimi oqaluuserineqartoq

Pineqaatissiisarnermi killigititap sivitsornissaa Inatsisartunit qaammatip siuliani isumaqatigiissutigineqarpoq. Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi maanna saqqummiunneqarpoq.
Naaja H. Nathanielsenip (IA) sivisunerusumik inissiisarfimmiittussanngortitsisinnaanngornissaqpillugu inatsisissatut siunnersuut, Inatsisartunut qaammatip siuliani saqqummiuppaa. Inatsiseqarnermut ministerip Peter Hummelgaardip siunnersuut Folketingimi pingasunngornermi saqqummiuppaa. Assi © : Christian Klindt Sølbeck/Ritzau Scanpix
novembarip 05-at 2025 11:13

Nunatsinni pineqaatissiisarnermi killerititap ukiut quliniit ukiut 16-inut sivitsornissaanut siunnersuut nutaaq Folketingimut pingasunngornermi saqqummiunneqassaaq. 

Siunnersuut taasissutigineqareerluni akuerineqassappat, eqqartuussiviit ilungersunarnerpaanik  pinerluutigineqarsimasunut, soorlu toqutsisoqarsimatillugu, sakkortuumik nakuusertoqarsimatillugu kiisalu aanngajaarniutinut tunngasunik pinerluuteqarsimasorujussuarnut ukiuni amerlanerusuni inissiisarfimmiittussanngortitsisinnaanngussapput.

Inatsisartut inatsisissatut siunnersuut qaammatip matuma siuliani akerliusortaqarnatik akuerimmassuk, tamanna pisussanngussaaq. Eqqartuussiveqarneq nunatsinnit suli akisussaaffigineqannginnera pissutiglaugu inatsit nutaaq Folketingimi akuersissutigineqaqqaarluni nunatsinni atuutilersinnaavoq.

- Kalaallit Nunaanni piffissami aalajangersimasumi pineqaatissinneqarsimasunut ukiunut 16-inut inissiisarfimmiittussanngortitsisarnissaq, inatsisissatut siunnersuutigineqarmat nuannaarutigaara, taama Peter Hummelgaard tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq nangillunilu:

- Taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup ineriartortinneqarnissaa danskit naalakkersuisuinit pingaartinneqartorujussuunera aamma erseqqissaatigerusuppara.

Inatsisissatut siunnersuut akuerineqassappat ukiuni 16-ini pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortitsisoqarsinnaalissaaq. Assi © : KNR/Johansinnguaq Olsen
Inuit Ataqatigiinnit folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz aperigaanni, pillaasarnerup sakkortunerulernissaa piffissanngorpoq.
- Sivisuumik arlaliulluta, naalakkersuisut ilanngullugit, eqqartuussivinni pillaatisiat annerpaartaat ukiunik 16-inik sivitsorneqarnissaat sorsuutigaarput.
- Inuiaqatigiit piffissamut naleqqussarnissaat eqqugaasullu naapertuilluartumik pineqarnissaannut piumasaqaatinik eqqarsaatiginnittoqarnissaa uannut pingaaruteqarpoq, allakkatigut akissuteqarluni allappoq.
KNR-ip aamma Elvira Kûitse (N), Folketingimi sinniisutut ilaasortaq, oqaloqatiginiaraluarpaa, piffissaliunneqartulli qaangiutinnginnerani tamanna ajornarsimavoq.

Naapertuilluarneq

Inatsisinik atortitsinermut naalakkersuisup Naaja Nathanielsenip (IA) pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni sivisunerusumik inissiisarnissaq pillugu inatsisissatut siunnersuut inatsisartunut qaammammi kingullermi saqqummiuppaa.
-Eqqartuussisoqarneq tatigineqassappat inuiaqatigiit pinerlunuteqarnernut assigiinngitsunut pineqaatissiissutaat naapertuuttariaqarput, aamma pinerliffigineqartut inuiaqatigiillu naapertuilluarnermut isiginnittaasiannut naapertuuttariaqarlutik, taasineq sioqqullugu oqaluttarfimmi taama oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut taasissutigineqartinnagu suliarineqassaaq. Folketingimi qaqugu suliarineqarnissaa suli pilersaarutigineqanngilaq. Siunnersuut akuerineqarpat, inatsit 2026-mi januaarip aallaqqaataani atuutilernissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Danmarkimi naalakkersuisut nunatsinni inatsisitigut isumannaatsuunerup nukittorsarnissaanut ukiuni sisamani tulliuttuni 850 millionit koruuninik aggustimi immikkoortitsipput. Ilaatigut pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni inissat nutaat 70-it, politiini unnerluussisussaatitaasunilu sulisut amerlanerusut qitiusumillu politeeqarfiup nutaap sananeqarnera pineqarput.