Sakkutuut umiarsui Kalaallit Nunaanniittussat Savalimmiuniittussallu pisiarineqarnissaat pilersaarusiorneqalerpoq

Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuai Thetisitut ittut, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu nakkutilliisartut pisoqalillutik taarsertariaqalivinnerat Illersornissaqarfimmi sulisunit ukiorpassuarni oqaatigineqartarpoq. 

Umiarsuarnik nutaanik pisinissap pilersaaruteqarfigineqartariaqarnera, sakkutuut imarsiortut pisortaata kontraadmiralip Henrik Rybergip ukioq manna marsimi DR-imut kingullermik oqaatigaa. Umiarsuit Thetisitut ittut maanna ukiunik 40-nik pisoqaassuseqarput. 

Sakkutuut umiarsuinit pingasuusunit Knud Rasmussenitut ittunit, marluk motorilullutik ukiarmi Nuummi talisimanerata kingorna, oqariartuut saqqummiunneqarpoq. Umiarsuit Knud Rasmussenitut ittut Thetisitut ittunit nutaajunerupput. 

Umiarsuaq Thetisitut ittoq Triton Nuummut tikinnermi aamma ajortippoq iluarsaanneqartariaqalerlunilu. 

Danskillu illersornissamut ministeriat kimigiiserfigineqareerluni, umiarsuit taarserneqarnissaannik Nuummut tikeraarnermini marsimi neriorsuivoq.

- Umiarsuit Thetisitut ittut ukiorpassuit atugaareerput. Umiarsuit taakku sisamat qaqugu taarsissanerlugit misissussavarput. Tamanna illersornissaqarfimmut upernaamut nutaanik aningaasaliisussanngorutta oqaluuserissavarput, Troels Lund Poulsen (V) tikeraarnermini KNR-imut taama oqarpoq.

Taamaaliornissarlu Christiansborgimi amerlanerussuteqartunit, danskit nalunaaqutaat naapertorlugu marlunngornermi unnukkut, isumaqatigiissutissap ilaata inissinneqarnerani ilanngunneqarpoq. Naalakkersuisut aamma Savalimmiormiut naalakkersuisui isumaqatigiissummik aamma tapersiipput. 

"Umiarsuit nakkutilliissutit Thetisitut ittut taarsersorneqarnissaat" kingusinnerpaamik ukiaru partiinit eqqartorneqassasoq isumaqatigiissummi atuarneqarsinnaavoq. Umiarsuit qanoq ittut pisinarineqarnissaat isumaqatigiissuteqartut ukiaru eqqartorumaarpaat. 

Issiittoq immikkut sammineqaqqippoq

Illersornissaqarfiup ataatsimut isigalugu nukittorsarneqarnissaa isumaqatigiissutip ilaanni ukkatarineqarpoq. Sakkutuut umiarsui fregattit tamarmik torpedonik qaartartulersorneqarnissaat sakkutuut imarsiortut pillugu isumaqatigiissummi allassimavoq. Taakku aqqartartoqanngitsaaliornermi kingusinnerpaamik 2029-mi pilersinneqarsimasussami ilaassapput.

Illersornissaqarfiup nukittorsarneqarnissaanut ukiuni qulini 143 milliardit koruuninik aningaasaliisoqarpoq. Aningaasalli atlantikup avannaani umiarsuarnut nutaanut atorneqartussat qanoq amerlatigineri pillugit isumaqatigiissummi allassimsoqanngilaq. 

Umiarsuit qanoq amerlatigisut qanorlu ittut atorneqarnissaat pillugu aamma allassimasoqanngilaq.  

Issittumi Sakkutooqarfiup imarsiortui Kalaallit Nunaata Savalimmiullu imartaanni aalisarnermik nakkutilliinermik aamma imaani annaassiniarnerni ikiuuttarput. 

Illersornissaqarfiup siunissaa pillugu isumaqatigiinniarnerit allat, isumaqatigiissutip ilaanut allamut tunngasut maanna Folketingimi ingerlanneqarput. Isumaqatigiissutip issittumut aamma Atlantikup avannaanut tunngasuunissaa naatsorsuutigineqarpoq, nakkutilliineq immikkut sammineqassalluni.