Qinigaarlaat nunatsinneersut Danmarkip naalakkersuisortaarnissaa sioorasaarisoqareersorlu utaqqikatakkaat

Nunarput USA-p sioorasaarinerata kingorna nunarsuarmit maluginiarneqartorujussuuvoq, taamaattumillu Danmarkimi naalakkersuisunik pilersitsisoqarnissaa nunatta tungaannit nukinginnarpoq.

Taama oqarpoq Naaja Nathanielsen, IA-meersoq, SF-ip partiitut suleqataa. Taanna , ilaasortat Atlantikup avannaaneersut aggersarneqarmata, Venstremik isumaqatiginninniarnerit aallartinneranni ataasinngornermi peqataavoq.

- Kalaallit tungaannit Danmarkip naalakkersuisunik pilersitsinissaa utaqqisinnaannginneruarput. USA-lu aaqqiagiinnginneq ulluinnarnilu suliassat eqqarsaatigalugit danskit naalakkersuisortaarnissaat aalajangiisuussaaq, taanna ataasinngornermi unnukkut oqarpoq.

Taamaattumik naalakkersuisunngortitsinissamut tunngavissaqarnersoq isumaqatiginninniarnermi siuttuusumit Venstremilu siulittaasumit Troels Lund Poulsenimit piaartumik oqaatigineqarnissaa neriuutigaa.

Taanna ministeriunerugallartumit Mette Frederiksenimit naalakkersuisoqatigiittaarnissamut isumaqatigiinniarnernik aqutsisunngortitaanermi kingorna, naalakkersuisunngortitsiniarsarisussanngorpoq.

Moderaterne naalakkersuisunngortitsinissamut isumaqatigiinniarnerit aatsaat taama sivisutigisumik pereersullu, isumaqatigiinniarnerni aqutsisussamik allamik tallimanngormat piumasaqarput. 

IA-p saamerliit tapersernerugaat  

Qinersinermi taaguunneqarnerpaaq Qarsoq Høegh-Dam Naleqqameersoq aamma erinitsaqqavoq.

- Oqaloqatigiilluarnikuuvugut. Taama oqarsinnaavunga. Piffissarli ingerlariaqqinnissarlu apeqqutaalluinnarput, nunarsuarmiummi tamarmik kasuttorput, Kalaallit Nunaallu saarlertut inissisimalluni, taanna oqarpoq.

Taassumap naalakkersuisoqatigiit talerperlerneersut taperserniarnerlugit sukumiinerusumik oqaatigerusunngilaa, Nathanielsenilli saamerlerneersut taperserpai.  

- Suli ima inissisimavugut saamerlerneersunik taperseerusussagunarluta. Kisianni kinaluunniit Danmarkip naalakkersuisuinut siulittaasunngorpat suleqatigilluarusupparput taamaattumillu oqaloqatigiittoqarnera taperserparput, taanna oqarpoq.

Naaja Nathanielsen  inuussutissarsiornermut aatsitassanut nukissiuuteqarnermut inatsisit atuutsinneqarnerannut kiisalu naligiissitaanermut naalakkersuisuugaluarpoq, Folketingimulli marsimi qinersisoqalermat qinigassanngortikkami tunuarniuteqarluni. 

Oqaasissaqarpallaanngitsut

Folketingimut ilaasortaq Savalimmiuneersup Sjurdur Skaalep partiimit Javnaðarflokkurinimeersup ilaasortat Atlantikup avannaaneersut 2022-misulli aalajangiisooqataatiginissaat naatsorsuutiginngilaa, amerlanerussuteqartut taamani 90-iusussaamata.

- Qinersinermi kingullermi normu 90-itut inissippunga, tamannalu taamani pingaaruteqartorujussuuvoq, maannali taamatut inissisimanngilanga.

- Ilaasortat Atlantikup avannaaneersut naalakkersuisooqatigiinngortussanut 90-inut aalajangiisunngornavianngillat. Tamatumuuna siulianitulli oqaasissaqarpallaarnavianngilagut, taanna oqarpoq.

Anna Falkenberg Venstremit, folketingimi eqimattaqatigisartakkaminit, ataatsimeeqateqarnissaminut aggersagaavoq. Taassumap aalajangiisuunissani aamma naatsorsuutiginngilaa.

- Ingerlalluarpoq, Venstremeersut ilisarisimalluakkakka qanimut suleqatigilluartarpakka. Taamaattumik nuanneqaaq.

- Aalajangersimasunik piumasaqaateqanngilanga, Venstremmi Folketingimi eqimattaanut peqataagama, taanna oqarpoq. 

/ritzau/