Qassutaarsiutit nunatta imartaata avatangiisiinut aalisarnermullu siooranartorsiortitsipput

Nunatta imartaani aalisaatit annaasat qimaannakkalluunniit ajornartorsiutaaleraluttuinnarput.

Oqartussat Qaanaap eqqaanit nunatta kujataanut atortorissaarutinik annaaneqarsimasunik nassaarsimapput.

Nassaarineqartut ilaat ukiut 50-it sinnerlugit pisoqaassuseqarput.

Atortorissaarutit – qassutit, qassutit qoornortuut, ningittakkat, kilisaatiniilluunniit aalisaatit annaaneqarsimasut – immap naqqani ukiuni qulikkaani pisaqassutaaginnartarput, qassutiniittullu paasineqassanatik.

Taamaammat qassutaarsiutinik aamma taaneqartarput.

Tamanna aalisaqassutsimut sunniuteqartarput. Aammali assagissanut, puisinut imaanilu uumasunut allarpassuarnut atortorissaarutinit pisarineqartartunut taamaalillutillu perlerlutik, qasullutik uumasunulluunnit allanut pisariuminarnerminni toqusarlutik.

Ikaartitigassialli plastikkillu pisoqqat piffissap ingerlanerani plastikkiaranngortarput, tamannalu imaani avatangiisinut nerisaqatigiiaanullu tamanut – aamma inuit timaannut mingutsitsisarlutik.

Kingunipilui imaani avatangiisinut mingutsitsineruinnarani kingunertupput.

Aningaasaqarnermut innarliisoq

Tamanna aningaasaqarnermut aamma innarliisarpoq, atortorissaarutimmi annaanerata saniatigut pisat qassutiniittut aamma annaaneqartarput. Tamanna nunatsinni suliffissuaqarnermi pingaarnerpaamut aalisarnermut piniarnermullu inuussutissarsiuteqarnermut sunniuteqartarpoq.

Avatangiisinut, Pinngortitamut, Nukissiuutinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit nalunaarusiap aalisarnermit isertitassaasinnaagaluartut 5 procentiisa missaanniittut qassutaarsiutit pissutigalugit annaaneqartartut missiliorpaa.

Tamanna ukiumut 60 millionit koruunit naligaa.

Tamannalu pissutigalugu aalisarnermik nittarsaassinerup, ArcticExpop Nuummi aaqqissuunneqarnerata ulluata appaani oqaluuserisami tamanna aamma pingaaruteqarpoq.

Avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiup Oceans North Kalaallit Nunaata pisortaata, Jenseeraq Poulsenip akunnermi ataatsimi saqqummiinerani aalisartut politikerillu ajornartorsiutip qanoq pinngortarnera – aamma ajornartorsiutip annikillisarnissaanut qanoq iliuuseqartoqartariaqarnera pillugu oqallisiginnipput.

Saqqummiinermi malinnaasut aalisartuunerusut peqataatinneqarluarput.

Saqqummiiffimmit isiginnaartuniillu apeqquteqarfiusumik akissuteqarfiusumillu oqaloqatigiinneruvoq.

Aalisartut arlallit qassutinik nutaanik pissarsinissaq ajornaatsuusoq annaasallu nalunaarutiginissaat ajornakusoortoq tamannalu pisariinnerulersinneqartariaqartoq oqaatigaat.

Ukiup ingerlanera nikikkaangat aalisartut ilaat qassutinik allaanerusunik ingerlaqqittarput, atortunillu katersuinissaq puiortarlugu.

Katersineq ajortut tamannalu Nunatsinni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisunut, GFJK-mut nalunaarutigineq ajoraat, aalisartup Nuummersup, Anthon Egedep aamma Ilulissanit Otto Mathiassenip oqaatigaat.

Nalunaarutiginninneq pisariinnerusoq

Pinngortitalli nukingi aamma pissutaasinnaapput, soorlu sermeq atortorissaarutinut aseruilluni tammartitsisinnaavoq.

KNAPK-mi pisortaanerugallartup, Niels Boassenip kikkut tamarmik nalunaarutiginnittannginnerat aamma eqqagassanik qimatsiinnanngittarnerat oqaatigaa.

- Avatangiisinut aserorterisut ikipput. Amerlanerpaat taamaanngillat, taanna oqarpoq.

Taamaammat aalisartut arlallit, Jenseeraq Poulsenip aamma aalajangiisartut allat piumasaqaatinik sukannernerulersitsisoqarnissaa aamma kikkut tamarmik peqataatinneqarlutik ajornartorsiummullu akisussaaffiginneqataalernissaannut nuna tamakkerlugu, ataatsimut aaqqiissutissarsisoqarnissaa periusissiaqarnissaalu siunnersuutigaat.

Taakkununngali aamma pisariinnerulersitsisoqassaaq.

- Aalisartut ulloq tamaat angalasarput. Ullup takisuup kingorna angerlaraangamik allanik aamma isumagisassaqartarput. Taamaammat atortorissaarutinik annaasimasaminnik nalunaarutiginninnissaq pingaarnerutittarunanngilaat. Taamaammat nalunaarutiginninnissaq pisariinnerussaaq, Jenseeraq Poulsen oqarpoq.

Iliuuseqartoqarli, taamaanngippat katersuukkiartuinnassasut

Jenseeraq Poulsenip ajornartorsiutaasumut aaqqiissuteqarnissamut aningaasanik pisariaqartunik suli nassaartoqarsimanngitsoq – millionialuinnaallu nassaarineqartut naammanngilluinnartut, KNR-imut oqaatigaa.

Politikerit maanna iliuuseqassapput.

- Politikki piumassuseqarneqarnermut tunngassuteqarpoq. Tassa iliuuseriniakkanut aalajangiinermut tunngassuteqarpoq. Aalisarneq nunatta isertitaqarfiini pingaarnerpaallunilu isertaqarfiunerpaavoq. Taamaammat tamanna salliunneqartariaqarpoq, Oceans North Kalaallit Nunaanni pisortaq, Jenseeraq Poulsen oqarpoq.

Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartoq, Rasmus Nygaard ajornartorsiut taanna pillugu suliaqartuuvoq, taassuma ajornartorsiutaasoq qanittumi iliuuseqarfigineqanngikkuni ajornartorsiutaanerulersinnaasoq oqaatigaa.

- Annaaneqartut amerlanerullutillu eqqagassat immap naqqaniittut amerlaneruleraluttuinnassapput. Immap naqqani eqqagassat atortorissaarutinik nutaanik aamma pisaqartarput, ajornartorsiutaasoq taamaalilluni sukkasuumik anneruleriartortarluni. Taamaammat tamanna eqqumaffigineqaleriartorpoq, taanna oqarpoq.