Plastikkit ataasiaannagassat pitsaasuunngillat: Naalakkersuisut inerteqquteqalerusupput
Puuguttat, ajassaatit alussaatit, tiitorfiit milluaatillu ataasiaannarlugit atugassiatut plastikkinik sanaat 2023 nallerpat atorunnaassapput.
Taakkumi atorneruunnissaat naalakkersuisut maanna sulissutigileruttorpaat.
- Nalunngilarpummi sumiluunniit nunarsuarmi tamakkua plastikkit uumassuseqarnermut assorujussuaq akornusiinikuusut, tassa aalisakkanut aammalu uumasunut nunamiittunut, nunalerinermut, imminut pilersornermut, nukissiuutinut avatangiisinullu naalakkersuisoq, Kalistat Lund oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Arfeq qaqutigoortoq plastikkinik nerisaqarsimallunilu puaani parasitsiseqartoq
Plastikkit ataasiaannartakkat pisiniarfinni ukiut marluk qangiuppata pisiassaajunnaavinnissaat pilersaarutaavoq, Kalistat Lundip oqarnera naapertorlugu taassuma politikkikkut suleqataata Mimi Karlsenip Inatsisartunut 2019-imi siunnersuuteqarneranit tamanna aallaaveqarpoq.
Naalakkersuisuusimasullu inerteqquteqalernissamut aamma sulissuteqarsimapput.
- Makkua nerinermut imernermullu ataasiaannarlugit atortakkat plastikkinik sanaajusut 2023-minngaanniit inerteqqutaalernissaat maanna sulissutigaarput, Avatangiisinut naalakkersuisoq Kalistat Lund erseqqissaavoq.
Isumassarsiaq nuannarineqartoq
Imerfiit nerinermullu atortut ataasiaannarlugit atorneqartartut atorunnaarneqarnissaat Sisimiuni innuttaasut KNR-ip naapitaasa nuannaarutigaat.
- Isumaa torraagisorujussuuara, tassami plastikkit immamut nunamullu sumut tamaanga siaruaraluttuinnaramik uumasullu nerisareqatigiinnerannut ilanngukkaluttuinnarlutik ilaatigut toqussutaasarlutik, Gudmand Filemonsen oqarpoq.
- Qaqutiguinnaq uanga atortarpakka soorlu kaffisortitsinerni, aamma maqaasinavianngilakka, Peter Egede oqarpoq.
EU-mi aamma Danmarkimi plastikkinik ataasiaannarlugit atortakkanik inerteqquteqarneq aasaq manna atuutilerpoq.