Nuummi suliffiit Ukrainimut ikiuiniarlutik katersisut

- Meerannguit sussuteqanngitsut eqqugaasut ikiortariaqarpagut, Nuummiit Ukrainemut ikiuunniartut ilaat taama oqariartuuteqarput. Nuummi atisaarniarfiit, neriniartarfiit pisiniarfiillu Ukrainemiit qimaasunut atisanik aningaasanillu tunniussinermikkut ikiuupput.
Ukrainemi arnat meeqqallu nunaminnit qimaasut millionit sinnerpaat. Assi © : Scanpix Ritzau
Allattoq Marie Kuitse
marsip 09-at 2022 08:55

Ukrainemeersut qimaasut millionit missaaniittut nutaarsiassani ullut makkunani atuarneqarsinnaavoq. 

Nunatsinnut qimaasinnaanersut suli politikerit nalilersorpaat. Danmarkimulli tusindilikkaat qimaasimalereerput. 

Ukrainemiit Danmakimut qimarngunneqartunut Nuummiut suliffeqarfiutillit arlallit aamma taakkununnga ikiuunniarlutik iliuuseqarput.

Arnanut meeqqanullu Ukrainemeersunut Danmarkimut qimaasunut Nuumi atisaarniarfimmiit Inuit Quality Clothes of Greenlandimiit kavaajanik 15-inik tujuuluaqqanillu arlalinnik nutaanik tunisipput.

Piginnittoq, Hanne Kristiansen taama oqaluttuarpoq.

- Russit Ukrainemut sorsullutik aallartimmata arnarpassuit meeqqisarlutik nammattagaliinnarlutik nunaminniit qimaanerat tv-kkut isiginnaarlugu assut nalligiummerpakka misiginneqatigingaarlugillu, Inuit Quality Clothes of Greenlandimi piginnittoq, Hanne Kristiansen oqarpoq.

 

Assi © : Privat

 

Aasianni atisaarniarfimmi Anunimi aamma piginnittuuvoq.

Hanne Kristiansen inunnik pisariaqartitsisunik aatsaat ikiuilinngilaq. Karrat Kangerluanni 2017- imi tassaarsuaqarnerata kingorna inuit tamaani najugallit illoqarfinnut allanut qimagussorneqarput. Aasiannut qimarngunneqartut atisaarniarfiutiminut gavekortimik atugassaannik aamma tuniorarnikuuai.

Taamaammallu Ukrainemi pisunut tunngatillugu ikiuiniarluni aalajangerami nalornisimanngilaq.

Neriniartarfiit pingasut aamma aningaasaliipput

Nuummi neriniartarfiit pingasut Nuuk Café I/S-ip ataaniittut nualiariinnillu Rikke aamma Jørgen Pedersenikkunnit pigineqartut tassaasut Iggu, Tapasimut aamma Charoenporn Ukrainemut ikiuiniartunut aamma aningaasaliipput.

Neriniartarfiit taakku sapaammi marsip ulluisa arfernani isertitatik 115.574 koruunit, ikiuiniaqatigiiffiit International Røde Korsimut Ukarinemi ikiuiniartunut tunniuppai.

 

 

Meeqqat ikiortigit – Red Barnet Grønland

Russit Ukrainemut saassussineranni meeqqat sussuteqanngitsut angajoqqaatik nunagisartillu qimattariaqarsimagaat Red Barnet Kalaallit Nunaannit arajutsineqanngilaq.

Taamaammallu meeqqat ikiorniarlugit aamma taakku aningaasanik katersuiniarput.

- Red Barnemiit aningaasanik ikiuiniarneq Ittu.netimiit tapersersorluinnarlugi aningaasanik nakkakaatitsivik pisiniarfitsinniitipparput, pisiniartartutta tapiissuteqarnissaa angorusukkatsigu, aamma uagut nammineerluta 55.000 krouuninik tapiissuteqarpugut, Ittu.netimi piginnittoq Stefan Ittu Hviid, KNR-imut oqarpoq.

Aningaasanik nakkakaatitsivik Nuuk Centerimi pisiniarfimmi ITTU.netimiippoq taannalu kikkunnit tamanit ikisivigineqarsinnaavoq. Red Barnemiit aningaasat 100.000 koruunit sapaatiuppat tungaanut katersorneqarnissaat anguniarneqarpoq.

Aningaasanik nakkakaatitsivik sapaatiuppat tungaanut kikkunniilluunniit ikisivigiartorfigineqarsinnaavoq, ikisinikkullu Ukrainep meerartaannut tussaapput.