Nunatta kitaa taamaalinerani aatsaat taamak kiatsigisoq

Januaari qaangiuteqqammersoq aatsaat taama kiatsigisutut nalunaarsorneqarmat, nunatta kitaata silaa aatsaat taama kitsigaaq.

DMI tusagassiuutinut nalunaarummi taama allappoq.

Nuummi ulloq kiannerpaaq 11,3 gradiuvoq januaarillu qaammataani silap agguaqatigiissillugu kiassusaa 0,1 gradiuvoq - pueqqulaannguarluni.

Nuup januaarip qaammataani siornatigut kiannerpaaffia agguaqatigiissillugu minus1,3 gradivuoq. Taamaattumik ukioq manna januaarimi kiannerpaaffik siornatigut uuttortarneqartumit 1,4 gradinik kianneruvoq.  

- Nunarsuup kissatsikkiartornera nalunngilarput taamaattoqarneralu erseqqissumik malugalugulu takusinnaavarput, ilimagisatsinnimi aatsaat taama kiatsigisoqartarnissaa, rekordiliisoqartarnissaa, naatsorsuutigisimavarput, DMI-mi silap pissusianik ilisimatusartoq Martin Olesen oqarpoq.

Kiassutsit immikkuullarilluinnartut

Nunatta kitaa tamarmi aatsaat taama kiatsigisoq uuttortaanernit takuneqarsinnaasarpoq, nunaqarfiit arlallit ukiup taamaalinerani aatsaat taama kiatsigalutik – immikkuullarilluinnartumik.

- Nunarsuup kissatsikkiartornera nalunngilarput taamaattoqarneralu erseqqissumik malugalugulu takusinnaavarput, ilimagisatsinnimi aatsaat taama kiatsigisoqartarnissaa, rekordiliisoqartarnissaa, naatsorsuutigisimavarput, issilluartarnernik rekordiliinerit ikiliartorlutik. 

Nunap kujasinnerusortaanit kitaata sineriaanut - 2.000 kilometerit sinnerlugit isorartutigisumi - sumiiffinni arlalinni kiattarpoq.

Kiattarneranit rekordiliinerit, silap pissusianik ilisimatuumut Martin Olesenimut tupaallaataanngilaq.

Silaannaq kissartoq nillertorlu piffissap ilaanni paarlaattuusisarput. Taamaalilluni piffissap tamatuma nalaani kiannerulerpoq.

- Nunarsuup kissatsikkiartornera nalunngilarput erseqqissumillu takusinnaallutigu, tamannalu  kiannerpaaffiit amerliartornerinik issinnerpaaffiillu ikiliartornerannik naatsorsuutigineqarluinnartutut kinguneqarpoq. 

Nunarsuup kissatsikkiartornera

Martin Olesenip oqarnera naapertorlugu, Issittoq nunarsuup kissatsikkiartorneranit pingasoriaammik sisamariaammillu sukkanerusumik kissatsikkiartorpoq. 

Nuummi januaarimi kiattarnera, mannguttarnera, Danmarkimilu issittarnera qangalili ilisimasaapput. Ilimagineqarporli nunatsinni kiannera nunarsuup kissatsikkiartorneranik pissuteqarsinnaasoq. 

Nunarsuulli kiatsikkiartornera nunatta kissatsikkiartorneranut sunniuteqartutuaanngilaq. Pissutsit assigiinngitsut arlallit tamatumunnga pissutaapput.  DMI-mi silasiortoq Caroline Drost Jensen Ritzauimut oqarpoq.

- Kiassuseq januaarimi 2026-mi aalajangeeqataalluinnartoq tassaavoq kiassutsip nikinnera.

Kiassutsip nikinnera taaguutaavoq, nunarsuup silaannartaani naqitsineq nunarsuullu ilaani assigiinngitsuni aamma naqitsineq. Taakku naqitsinerit silaannarsuarmi sukkasoorujussuarmik kitaanit kangimut anorit 5-15 kilometeritut qatsitsigalutik ingerlaartunut, jetstrøm, sunniuteqartarput, silaannaq nillertoq kissartorlu avissaartittarmagit. 

Kiassiut atorlugu nunatsinni uuttortaanerit DMI-mit malinnaaffigineqaannassapput, ukiormi rekortiliiffioqqissinnaavoq.

- Ukioq, pingaartumillu ukiumi nutaami januaari aallartiffipput pissutigalugu, ukioq ataatsimut isigalugu rekortiliiffiussaaq. Tamanna qularutissaanngilaq, Caroline Drost Jensen oqarpoq.

Tunu aamma uuttortaaffigineqarpoq, piffissamili tamatumani rekordiliisoqanngilaq.

/ritzau/