Nunatsinni puilasut kissartut sumiiffii misissuinermi aatsaat taama sukumiitigisumi aalajangersarneqartut

Island puilasunik kissartut nunaattut ilisimaneqarpoq, nunatsinnili puilasut kissartut hundredelippassuupput.

Tamanna ilisimatuussutsikkut misissuinermi, Pinngortitaleriffimmit, Københavnip Universitetianit aamma Danmarkip Kalaallillu Nunaata Ujarassiuuteqarfianit (GEUS) suliarineqartumit paasinarsivoq.

Ilisimatuut nunatsinni puilasut kissartut, katillugit 382-it, pillugit paasissutissanik katersisimapput.

Puilasut takornariartitsinermut aamma nunap kissassusaa atorlugu nukissiornissamut iluaqutaasinnaasut, ilisimatuut suliniummik ingerlatsisut tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.

- Paasissutissanit ukiut 100-t sinnerlugit katersanit paasisat katersorpagut qulakkeerlugillu.

- Paasisassarsiorlutik angalasut oqaluttuaannit naasullu pillugit misissuinernit qaammataasanit assilisanut nutaanut sumiiffiillu taaguutaannut, soorlu Uunartoq aamma Puilasoq, GEUS-imi postdoc aamma misissuinermi atuakkiortoq siulleq Eva Bendix Nielsen oqarpoq.

Ilisimatuut oqarnerat naapertorlugu "Kalaallit Nunaanni puilasut kissartut pillugit ilisimasat maannamut sukumiinerpaat" katersorneqarput.

Tunumi puilasut kissarnerusut

Nunatsinni puilasut kissartut ilisimaneqarnerpaat ilagaat Kujataani puilasoq Uunartoq.

Imeq 38-40 gradit missaannik kissassuseqartarpoq, pinngortitamilu kinisimaarfiusinnaasunik pinngortitsilluni.

Sumiiffik nunaqartunit takornarianillu ornigarneqartuartoq nalunaarusiami allaqqavoq.

Nalunaarusiami allaqqasut naapertorlugit, puilasut allat immikkut ittumik ataqatigiissumik pinngortitaqarfiupput, issuatsiaanit naasunillu qorsooqqissoqarfiullutillu puilasui 60 gradit sinnerlugit kiassuseqarlutik.

Taakku uumasuaqqat tappiorannartut kissartumillu nuannarisaqartut naasullu qaqutigoortut pinngornissaannut tunngaviliipput.  

Puilasut kissarnerpaat Tunup sineriaaniipput.

Tusagassiuutinut nalunaarummi allaqqasut naapertorlugit, puilasut uumasuaqqanik tappiorannartunik qalipaatigissaartunik ameraasaliortartoqarput.

Tamakkua avatangiisini uumaffigiuminaassinnaasumiinnerat ilisimatusarnermut immikkut soqutiginartuusoq, nalunaarusiami allaqqavoq.

- Taakku iluaqutigalugit nunarsuarmi avatangiisinut itsarnisarsiornermut assingusut qanoq ilillutik uumassuseqarsinnaanersut paasisaqarfigilluarsinnaavarput,“ Københavnip universitetiani professori Michael Kühl oqarpoq.

Puilasut kissartut ilarpassui ilisimatuunit qaqutiguinnaq tikinneqartarput.

Taamaattumik ilisimatuut nunaqavissut, piniartut takornarianillu angallassisartut sumiiffinni taakkunani angalasut kajumissaarpaat sumiiffiit tamakku pillugit paasisaminnik nalunaaruteqqullugit.

/ritzau/