Naalakkersuisut isumaqatigiissitsiniarnermut suliami millioninik ajugaasut

Aatsitassarsiortitseqatigiiffik, Greenland Minerals A/S naalakkersuisunut isumaqatigiissitsiniarnermi suliami ippassaq – ataasinngornermi marsip qulingiluaanni 2026-mi ajorsaqqippoq.

Isumaqatigiissitsiniarnermummi eqqartuussiviup aatsitassarsiortitseqatigiiffik Narsap eqqaani Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniutip unitsinneqarnera pillugu eqqartuussivimmi suliami aningaasartuutit amerlanerpaartaannik naalakkersuisunut akiliuteqassasoq aalajangerpaa.

Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarummi paasissutissiipput.

Suliaq suli ingerlanneqartoq

Eqqartuussivimmi suliami ingerlanneqartumi aalajangiineq isumaqatigiissitsiniarnermik eqqartuussiviup aatsitassarsiortitseqatigiiffiup naalakkersuisullu akornanni suliamik suliarinninnissamut pisinnaatitaanani aalajangersaanerata kingorna suliap ingerlaqqinnerani pisumi kingulliuvoq.

Australiamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiata aningaasartuutit 90 procentii akilissagai, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq, aningaasat ullut 30-t qaangiutsinnagit akilerneqassapput. Tamanna aatsitassarsiortitseqatigiiffiup 15.000.000 koruunit missaannik akiliinissaanik isumaqarpoq.

Aningaasartuutit assartuussinermut, eqqartuussissuserisumut, pappilianik nuutsitsinermut, nutserinernut, suliassap ingerlanneqarneranut eqqartuussisut sulisullu allat akissarsiassaannut, ininik attartornermut, nerisaqarnermut aningaasartuutinut tamanut atuuppoq.

Eqqartuussivimmi suliaq 2022-mi marsimi aallartippoq, naalakkersuisulli aatsitassarsiortitseqatigiiffiata Kuannersuarni suliniummi piiaanissamut akuersissuteqarfigineqarnissamut qinnuteqaataa 2023-mi juunimi itigartitsissutigaat.

Naalakkersuisut itigartitsisoqarnissaa sioqqullugu Inatsisartunut 2021-mi qineqqusaarneq pillugu uranimut inatsit pillugu oqallittoqangaatsiarnerata kingunerisaanik allanngortippaat.

'Naggasiinerugallartoq'

Naalakkersuisut taarsiisussanngortinneqarsinnaanerannut piumasaqaammut aningaasartuutit qanoq agguataarneqassanersut eqqartuussivinnit suli aalajangerneqanngilaq.

Susassaqarfimmut naalakkersuisup, Naaja H. Nathanielsenip suliami ineriartorneq kingulleq suliami 'naggasiinerugallartutut' nassuiaatigaa. Nunattali eqqartuussisuuneqarfiata qanoq amerlatigisunik taarsiissuteqartoqarsinnaaneranut apeqqut suliarippagu isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussivimmit nutaanik aalajangiisoqarsinnaavoq.

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata suliaq qaqugu suliarissaneraa suli ullulerneqanngilaq.

Naalakkersuisut 'naammagisimaarinnilluinnartut'

Aalajangiinerli kingulleq politikkikkut naammagisimaarneqarluinnartoq qularutissaanngilaq:

- Aalajangiineq, ukiarmi isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussiviup piginnaatitaanera pillugu apeqqummi taperserneqarnitta pissusissamisoortumik malitsigisaa, Naalakkersuisut naammagisimaartorujussuuaat, Naaja H. Nathanielsen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

- Isumaqarpunga eqqortumik aalajangiinissaq, Naalakkersuisut suliap ingerlanera tamaat aalajangiusimasaat, taannatuaasoq, tassalu suliassaq eqqartuussivinni ingerlanneqartussaasoq aamma isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussivimmi ingerlanneqarsinnaanngitsoq. Aamma suliakkiisumit suliassamik siunissaqanngitsumik suliakkiissuteqartumit aningaasartuuteqarnissamik pinngitsaalineqarsinnaaneq eqqortuusinnaanngilaq. Suliassap illuatungiusumut, aningaasat Naalakkersuisunut aalajangiinermi tunniunneqartussatut aalajangiiffigineqartut akilereerunigit, 100 millioner koruunit tungaannut akeqarsimanera eqqarsaatigigaanni, ikinnerusunik aningaasartuuteqarnissarput kisinngoruttoq akuerisinnaavarput.

- Suliaq eqqartuussivimmi maannakkut ingerlaqqissaaq. Kisianni ajugaanerput maannakkorpiaq nuannaarutigisinnaalerparput, aamma eqqartuussivimmi suliassami isumalluutigut ukkatarisinnaanngoratsigu oqiliallaataavoq.

Australiamit qisuariaat

Greenland Minerals tusagassiorfinnut nalunaarummik aalajangiinerup kingorna nassiussaqarpoq, suliffeqarfiullu aqutsisua, Energy Transition Minerals (ETM) aamma suliffeqarfiup pisortaanera Daniel Mamadou ima oqaaseqarpoq:

- Naak aningaasartuutit amerlassusaat isumaqatiginngikkaluarivut aalajangiinermi matumani eqqartuussivimmi suliami pingaarnerpaamik aalajangiisoqanngilaq. Inatsisitigut apeqqutit qitiusut sukumiisumik nalilersuiffigineqarsinnaanissaannut ingerlaarpugut, nukittuumillu inissisimalluta suli isumaqarpugut, ETM-ip pisortaanera, Daniel Mamadou oqarpoq.