Misissuineq: Kalaallit Nunaata eqalussuisa piaraat Danmarkip eqqaaniinnerusartut paasineqarpoq

Skagerrak-i Kalaallit Nunaata eqalussuisa piaraannut mikisunut alliartorfiusimasartutut ilimagineqarpoq.

Pinngortitaleriffimmeersunit aamma Statens Naturhistoriske Museumimeersut suleqatigiinnerisigut misissuineq ingerlanneqarpoq.

Kalaallit Nunaata eqalussui nunatta imartaani Issittumilu imartani allaninngaanneersuunngitsut misissuinerup takutippaa.

Eqalussuit ilimagisartakkamit allaanerusumik Danmarkimut qaninnerusuni ingerlaartartut, Københavns Universitetip tusagassiutinut nalunaarutaani allanneqarpoq.

Eqalussuaq siggumminiit papeqqumi nuuanut 5.5 meterinik angitigilersinnaasarpoq, aammalu hunnorujualunnik ukioqalersinnaalluni.

Eqalussuit nalinginnaasumik Issittup imartaanut atassuserneqartarput, kisianni Skagerrak-imi piaqqat — 90 centimeterimit 200 centimeterinut angissusillit — amerlanerpaaffissaat tassaniittoq, ilisimatusarnermi ersersinneqarpoq.

Atlantikup avannaata imartaa aqqutigalugu

Kalaallit nunaata eqalussui 1600-it sinnerlugit Atlantikup avannaata imartaani pisarineqarsimasunit, paasissutissat ilisimatuut katersorsimavaat.

Kalaallit nunaata eqalussui Skagerrakkimi – Jyllandip avannaatungaani kimmut imartami – nalinginnaasumik ingerlaartarnerat ineriartortumillu misissuiffigineqarnera - tamanna siullerpaajusutut taaneqarpoq.

Ullumikkumut eqalussuit piaqqiortarfiat sumiinnersoq ilisimaneqarsimanngilaq. Canadap, Kalaallit Nunaata, Islandip, Norgep aammalu Ruslandip imartaani piaqqanik arnavissanilluunnit nalunaarsuisoqarsimanngisaannarpoq.

Eqalussuit piaqqiortarfiisa immap itinnerpaartaani eqqissisimasuni Den Midtatlantiske Rygip eqqaaniinnissaat, ukiut tulliuttut ingerlaneranni misissuinissat uppernarsissagaat, Julius Nielsenip, Statens Naturhistoriske Museumimi ilisimatusaqartaasup oqaatigaa.

Kalaallit Nunaata eqalussui aalisarnermi pisarisoorneqakulapput, kiisalu nunat tamalaat allattorsimaffianni nungutaanissamut navianartorsiortutut allanneqarsimallutik.

Taamaattumik imartani nunat killeqarfiisa avataanni – soorlu Atlantikup avannaata imartaani – eqalussuit illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu, ilisimatusarnerup inerneri pingaaruteqarluinnartutut oqaatigineqarput.

Kalaallit Nunaata eqalussui ataasiakkaat Atlantikup avannaata imartaani ingerlaanerusartutut, Statens Naturhistoriske Museumimi lektori aammalu imarsiornermut ilisimatooq,  Peter Rask Møller oqarpoq

/ritzau/