Kalaallit Nunaata sermersua ukiuni 30-ni tulleriinni milliartortoq

Europap Kitaani aasaanerani qaammatit arlallit aatsaat taama kiassiorfiutigisut kingumut qiviarneqarsinnaasut, ilisimatusartut avannarpasinnerusumi takusaat allaavoq.

Ilami Sermersuaq - nunatta 80 procentianik qalleeqqasoq - ukiuni 30-ni tulleriinni  milliartorpoq.

Danmarkip Kalaallillu Nunaata Ujarassiuut Misissueqqissaartarfiat (Geus) marlunngornermi taama nalunaarpoq

Sermersuup kingullermik annerulerfia tassaavoq ukioq 1995/1996. Tamatuma kingorna milliartuinnarsimavoq.

Silap pissusiata allanngoriartorneranut ersiut

Silasiortut ukiut 30-t ingerlaneranni silap pissusianik misissuikkajummata, taama ineriartorneq killiffittut ilisimatusartunit maluginiarneqarpoq.

Taamaattumik aakkiartorneq sivikitsuinnarmik allannguallannerunngilaq. Geusimit tamanna "silap pissusiata allanngoriartorneranut ersiutitut" taaneqarpoq. 

Signe Hillerup Larsen, Geus-mi sermersuarsiornermik silallu pissusianik ilisimatusartoq taama nassuiaavoq.

- Sermersuup aakkiartornera nunarsuarmi immap qaffakkiartorneranut pissutaammat tamanna pingaaruteqarpoq. Sermersuup aakkaluttuinnartillugu imaq qaffakkaluttuinnassaaq, taanna nassuiaavoq.  

Kalaallit Nunaanni sermersuup aakkiartortarnera aggustimi killeqartarpoq. Taamaattumik ukiut aakkiartorfinni sermersuup annertussusaata annikinnerulernera septembarimiit aggustimut naatsorsorneqartarpoq. Sermersuarlu sikunik 173 milliardit tonsinik ukioq kingulleq katagaavoq.

Tamanna annertoqaaq, 2012-imili katagaanerpaaffianut sanilliullugu annikinneruvoq,  siku 458 milliardit tonsit taamani katagarmat.

Kinguneqangaatsiarsinnaasoq

Immap qaffasissusaa sermip aakkiartornerani taamaallaa sunnerneqarneq ajorpoq. Sermersuaq tarajoqannginnami kinguneri siammasinnerusinnaapput. 

- Imeq tarajoqanngitsup immamiilernerata nunarsuup imartaasa sarfartaannut, tarajoqassutsimit sunnerneqartartunut sunniuteqarnissaat arlallit ernummatigaat, Signe Hillerup Larsen oqarpoq. 

- Immami sarfaq Amoc (Atlantic Meridional Overturning Circulation) nunarsuup ilaanut maanga imermik kissartumik assartuisartoq Skandinaviallu kiannerulerneranut pissutaasoq, inuppassuarnit nakkutigineqarpoq, taanna itisiliivoq.

Sermersuup aakkiartuinnarnera qangali maluginiarneqarpoq.

Tassanngaanniillu isiginiassagaanni, sermersuup ukiuni 30-ni aakkiartuinnanera pillugu marlunngornermi nutaarsiassap tupinnanngilluinnarnera Geusimi ilisimatusartup ilumoornerarpaa. Ineriartornerli taamaakkaluartoq nakkutigineqassaaq, taanna erseqqissaavoq. 

- Nakkutilliiuarnissatsinnut pissutissaqarluarpugut. Silap pissusiata allanngoriartornera silallu kiatsikkiartornera eqqarsaatigigutsigit, sermersuaq ukiorpassuarni suli aakkiartussasoq naatsorsuutigaarput, taanna oqarpoq.

- Taamaattumik tamanna nakkutigiuarutsigu nunarsuup kissatsikkiartorneranik annikillisaasinnaanissap sunniutai piffissap ilaani takusinnaalissagigut neriuutigaarput. Tamannali ima inissisimasoqartillugu sinnattuaqinertut ippoq.

/ Ritzau.