Nunatsinni Illersornissaqarfimmeersoqarnerulernerata ilagaa attaveqaasersuutinik pingaarutilinnik nakkutilliisoqalernera. Sakkutuut, sakkutuut imarsiortut, sakkutuut timmisartortartut nunatsinnilu Issittumi Sakkutooqarfik Illersornissaqarfik siullermeerluni suleqatigiinnermik taamak annertutigisumik naammassinnippoq.

Nuup kujataani sakkutuut Slesvigske Fodregimentimeersut uuliamut peqqumaasivissuup Polar Oilip aamma Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfiup illersornissaanut sungiusartikkiartorlugit Kangerlussuarmiit tikisinneqarput – atortorissaarutit inuiaqatigiinnik ingerlatsinissamik attassiinnarnissamut pingaaruteqartuusut.

Orsussamut peqqumaasiviit qaqortut eqqaanni orsussarsunnippoq, sumiiffiullu taassumarpiap sooq illersorneqarnissaa naleqartiginersoq erseqqissarpaa.   Benziina, dieseli timmisartunullu orsussaq 43 millionit literit missaanniittut peqqumaasivissuarmiittut, nunatsinni angallannermut pilersuinermullu atortussiaapput pingaaruteqarluinnartut.

Sakkutuut naalagaaraattut ilinniartoq Mathilde Polar Oilip eqqaani sungiusaqqammersoq. Assi © : Rasmus Balle Hansen/KNR

Polar Oilimik nakkutilliisut ilagaat Mathilde 22-nik ukiulik sakkutuut naalagaaraattut ilinniartuusoq, taassumalu Kangerluarsorutsimi aalisakkerivitoqqap eqqaani alapernaarsuineq nakkutilliinerlu suliassarai.

- Polar Oilimik nakkutilliisuuvugut, taannami suliffeqarfiuvoq nunatta annersaanut uuliamik pilersuisuulluni. Nakkutilliinermi attaveqaasersuutinut pingaarutilinnut aserorterisoqaratarsinnaanissaanut illersuinissaq pineqarpoq, taanna oqarpoq.

Sakkutuut Polar Oilip eqqaani alapernaarsuisut, ilaatigut akeqqat tiguaaniaratarnissaannut  sungiusarlutik.  Assi © : Rasmus Balle Hansen/KNR

Aallaarpalunneq qooqqutigut akisuavoq. Qaqqani issuatsiani qorsuusuni kajortuusunilu imassaatikut manngertornisut ipput. Tamutumani nakkutilliinerup saniatigut sakkutuut alapernaarsuinermittaaq akeqqanik tiguaaniartusaartitsillutik sungiusarneqarput.

Sakkutuut Polar Oilip saniatigut Nuummut innaallagissiortumut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfimmukartineqarputtaaq, erngup nukinga atorlugu nukissiorfimmki nakkutilliinermik illersornissaanillu sungiusariarlutik.

Ilungersuanarnerpaaq

Kalaallit Nunaata nunataa manissuinnaanngitsoq imminermini pisukkuminaatsooreerpoq. Qallunaat nunamik manimajaamik orpippassuarnillu sungiusimasaqartuupput. Nunatsinni qaqqaqarpoq, qatsissutsit assigiinngitsuullutik silalu allanngorartuulluni. 

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfimmut pulasariaata nalaani qattorngup qaarpaiaani, sakkutuut arfineq-marluk nunatamik alapernaarsuillutillu nakkutilliisut nakkutilliivimmiipput. Taakkua ilagaat Lund 22-nik ukiulik 1. Kompagnimi sakkutuut naalagaaraat.

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfiup nalaani qaqqani sakkutooq alapernaarsuisoq.  Assi © : Rasmus M. Olsvig/KNR

- Ilikkagarpassuaqarpugut. Qaqqani sumiissusersiornermik qatsissutsinillu. Naleqqussarnerusariaqarpugut. Qanoq oqimaatsigisunik nassataqassanerluta eqqarsaatigilluartariaqartarparput. Inissinnissatsinnullu piffissaq qanoq sivisutiginera naatsorsortariaqarlugu, taanna oqarpoq.

Nunatami tassani inuit 22-t missaanniipput. Taakku alapernaarsuillutillu nakkutilliivinnik pilersitsiortorput, silaannakkut, nunakkut imaaniilluunniit akeraaratarsinnaasunik nakkutilliisuullutik.

Taakkua ilagaat Lund 22-nik ukiulik 1. Kompagnimi sakkutuut naalagaararaat, Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfiup eqqaani nakkutilliisuusoq.  Assi © : Rasmus M. Olsvig/KNR

Garly Sakkutuut naalagaaraattut ilinniarsimasuuvoq Horsensimeersup Kalaallit Nunaata nutataata manissuinnaanngitsup pisukkuminaatsuunera aamma misigaa:

- Nakktilliinermut, sungiusarpugut, nunataq misissorparput immitsinnullu piginnaanngorsarluta. Nunatami taamaattumi sungiusarluni imaannaanngitsuuvoq. Tamanna nutaaqqissaajuvoq, taanna oqarpoq.

Suleqatigiilluarneq

Sungiusarnerni Illersornissaqarfimmi ataqatigiissaarinerup suleqatigiinnerullu  patajaallisarneqarnissaa siunertaavoq. Tamatuma saniatigut ilisimasanik misilittakkanillu avitseqatigiillunilu pilersitsinissaq aamma pineqarpoq. Taamaattumik sakkutuut Polar Oilimiittut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfimmiittullu, Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarfimmi aamma sungiusarneqassapput.

- Illersornissamut Kalaallit Nunaat ilanngukkatsigu pissusissamisoorpoq. Ilinniarfigilluarsinnaqaagut – immaqalu aamma taakku ilinniarfigisinnaavaatigut, sakkutuut naalagaaraat Lund oqarpoq.

Mathildettaaq nunaqavissuniit ilikkagaqarnissani qilanaaraa:

- Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarfik suleqatigissavarput. Taakku uagutsinniit nunatamik ilisimaarinnilluartuugamik iluaqutissartaqarluinnarpoq. Taamaattumik suleqatigiissaagut neriullutalu ilinniarfigilluarsinnaassagivut.

Suliaq torrallunilu pissanganarsimavoq. Amerlasuunik suleqateqarnerup ataatsimoorluni kivitseqataaffiusoq. Nuannaarpunga misilissinnaagakku, sakkutuut naalagaaraat Garly Horsensimeersoq oqarpoq.  Assi © : Rasmus Balle Hansen/KNR

Timmisartut malersuutit F-16-it pingasut sapaatip-akunnera una Kangerlussuarmut inissinneqassapput, taakkua aamma Illersornissaqarfimmi sungiusartunut ilaatinneqassallutik. Timmisartut kitaata sineriaani timmisaqattaassapput, pingaarnertulli Kangerlussuup nalaani.