Kalaallit filmiliortartut nersornaaserneqartut

Kalaallit filmiliortartut Bodilimik nersornaammik allakajaamik, Sær-Bodilimik 2026-mi nersornaaserneqarneranni nikuilluni ersaartaattoqangaatsiarpoq.

Nersornaat filmiliortarnermi immikkut pingaarutilimmik imaluunniit immikkut suliniuteqangaatsiartoqarnerani tunniunneqartarpoq.

Københavnimi Folketeatretimi arfininngormat nersornaasiisoqarpoq. Nersornaat Bodil Danmarkip filmiliornermi nersornaasiuttagaani anginerpaavoq, 79-issaannillu ukioq manna nersornaasiisoqarpoq.

Kalaallit filmiliortartut Sær Bodilimik ukioq manna nersornaaserneqarnerat Kalaallit Filminsitutianik siorna pilersitsinerat ilaatigut pissutaavoq. Kalaallit filmiliortarnerata oqaluttuarisaanerani pisoq pingaaruteqartoq, Danske Filmkritikere nersornaasiisuusut allapput.

- Ilungersuussilluartut kalaallit filmiliortarnerannik pilersitsinissamik kajumissuseqarlutik ukiuni qulikkaani arlalinni suliaqarput.

- Dansk Filmkritikerit Sær-Bodilimik nersornaasiinikkut suliniut tamanna nersualaarutiginiarlugulu kalaallit oqaluttuassartaasa kalaallinit nammineq oqaluttuarineqarsinnaalernissaat taperserniarpaat.

- Kalaallit Nunaata nunarsuarmi nunatut politikikkut inissisimanera nalinginnaanngitsumik tatineqaqqanerani filmiliortarnermi kulturip inuiaqatigiit kinaassusaannik ataqatigiissinnaassusaannillu pilersitsisinnaanerata eqqaamanissaa pisariaqarluinnarpoq, Danske Filmkritikere allapput.

Oqaluttuarisaanitsinnik maanna oqaluttuassasugut

Kalaallit filmiliortartut arlallit nersornaammik tigusiartorlutik scenemut qaqipput. Kalaallit Nunaanni Filminstitutimi pisortap, Inunnguaq Petrussenip nersornaaserneqarneq qujassuteqarfigaa.

- Butili Buutilli Buutillimik nersornaat kalaallit filmiliortartut sinnerlugit tigunissaa tulluusimaarutigilluinnarpara, Inunnguaq Petrussen oqarpoq.

Taassuma nersornaatip filmiliortartunut qanoq isumaqarnera aamma oqaasertalerpaa.

- Nersornaatip piffissap allanngoriartornera malunnartippaa. Nersornaatip kalaallit filmiliortarneranni siuariartortoqarnera malunnartippaa, pisoq pingaaruteqartoq. Tamannali inuiaqatigiit marluk akornanni filmiliortarneq aqqutigalugu akuersinermik, naligiinnerusoqarneranik allannguinissamullu kajumissuseqartoqarneranik aamma malunnartitsivoq.

- Imminut, kulturitsinnik, kinaassusitsinnik nunasiaataanermilu oqaluttuarisaanitsinnik nassuiaasiileruttorpugut. Nammineq oqaluttuassartatsinnik maanna oqaluttuassaagut. Inuunitta allat uagutsinnik qanoq isiginninnerannik oqaluttuarineqarnerannut maanna isiginnaaginnassanngilagut, Inunnguaq Petrussen oqarpoq.

Taassuma tamatuma saniatigut Film.gl aamma filmiliortartut Pipaluk Kreutzmann Jørgensen aamma Emile Hertling Péronard “kalaallit filmiliortarneranni suliaqangaatsiarsimasutut” erseqqissaatigai.

Filminstitutip pisortaata nersornaasiisoqarnera danskit filmiliortarfianni amerlanerusunut matunik ammaasoqarnissaa kaalaallillu filmiliaannut siuariartortoqarnissaa aamma neriuutigaa.

Nersornaasiisoqarnerani nersornaatit katillugit 13-it tunniunneqarput.

Kalaallit piviusulersaarutaat “Walls – Akinni Inuk” nersornaasiinerit immikkoortuanut “Bedste dokumentar”-imut innersuunneqarpoq. Piviusulersaarulli kategorien “Nobody Against Putin” tassani nersornaaserneqarpoq.