Inatsisitigut ataataqanngitsut itigartitsinermut akissuteqartut: - Inuttut pisinnaaatitaaffiit unioqqutinneqarsimasut naalagaaffimmut akuereqquarput
Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t danskit naalagaaffiannit 3.250.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaminnik piumaqarput – tamannali Danmarkip itigartitsissutigaa.
Københavnimimi Isumaginninnermut ministereqarfiup suliaq pisoqalisimasoraat.
Mads Prammingili tassunga isumaqataanngilaq.
- Una suliaq nutaanngilisimanngitsuusutut isumaqarfigaara. Naalagaaffik oqarpoq, piumasaqarsinnaaneq nutaanngilereertoq. Sooq nutaanngilinngitsutut isumaqarfigineripput maanna tunngavilersorparput, Mads Pramming oqarpoq.
Tamanna eqqartuussissuserisup Isumaginninnermut ministereqarfimmut akissummi nutaami tunngavilersuutigaa.
Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut februaarimi sassaqquaaat. Tassa ima isumaqarpoq, danskit naalagaaffiat inatsisitigut ataataqanngitsunut 26-nut taarsiissuteqassanersoq pillugu eqqartuussivimmi suliaqartoqartoqassalluni.
Eqqartuussivimmi suliaq qaqugu aallartissanersoq suli ullulerneqanngilaq.
Eqqartuussivimmi suliap aallartinnissaata tungaanut eqqartuussissuserisup, Mads Prammingip aamma Isumaginninnermut ministereqarfiup suliami eqqartuussivimmut tunniunneqartuusup akornanni oqaloqatigiittoqarpoq, tassanilu suna eqqartuussivimmi aalajangiiffigineqassanersoq isumaqatigiissutiginiartussaavaat.
Inuit pisinnaatitaaffii danskit inatsisaannit pingaarnerusut
Tamatuma saniatigut eqqartuussissuserisoq Isumaginninnermut ministereqarfimmut allamik aamma piumasaqaateqarpoq.
- Inatsisitigut ataataqanngitsut inuttut pisinnaaatitaaffii unioqqutinneqarsimasut, naalagaaffiup akuerissagaa immikkut piumasaraarput. Tamanna qimarratigisinnaanngikkaat isumaqarpugut, Mads Pramming oqarpoq.
Uersakkat Kitaani 1963 sioqqullugu nunattalu sinnerani 1974 sioqqullugu ataatassarsiorsinnaatitaanngillat.
Tassa ataatassarsiornissaminnut, kingornussinissamut ataatamilu kinguliaqatigilernissaanut pisinnaatitaaffeqanngillat.
Kalaallit Nunaat taamani Danmarkimi nunap immikkoortortaatut amtitut aaqqissuussaammat, Danmarkimi inatsit atuuppoq, taamaalillunilu qallunaat naalagaaffiat inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsisuusoq, Mads Pramming isumaqarpoq.
Danmarkimi inatsisit naapertorlugit piumasaqaateqarsinnaaneq ukiunut pingasunut killeqarpoq. Mads Prammingilli oqimaaqatigiissitsigaanni inuit pisinnaatitaaffii piumasaqaatit nutaanngilinissaat pillugit qallunaat malittarisassanniit oqimaannerusut naliliivoq.
- Uanilu inuttut pisinnaatitaaffiit piumasaqaatit nutaanngilinissaat pillugit malittarisassanit pingaarnerunersut apeqqutaalersinnaavoq. Tamannaluuna atuuttulersikkusukkipput, aammalumi taamaaliornissaq eqqartuussivinni siusinnerusukkut iluatsittareerpara, Mads Pramming KNR-imut oqarpoq.
Akerliusumik akissuteqartoq
Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliami inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanersoq siusinnerusukkut aamma oqaluuserineqarnikuuvoq.
Inatsit allanngortinneqarmat sammisaq pillugu 2014-mi oqallittoqarpoq. Inatsimmi nutaaq pissutigalugu inatsisitigut ataataqanngitsut ataatassarsiorsinnaalerlutillu ataataminnit kingornussassat agguaanneqareersimanngippata kingornussisinnaalersinneqarput.
Taamani Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanera Danmarkip nassuerutigisariaqaraa Folketingimi Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliamut innersuussutigaa.
Naallu danskit naalagaaffia nassuerutiginninngikkaluartoq inatsimmik allannguineq inatsisitigut ataataqanngitsut naapertuilluanngitsuliorfigineqarsimanerannik nassuerutiginninnerup malitsigigaa, Mads Pramming isumaqarpoq.
- Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimaneraanermik naalagaaffiup maanna akuersinnginnera tupigusuutigaara. Taamaaliunnginneq sianilluanngitsuliorneruvoq, tassami inatsimmik allanngortitsinermi inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq tunngavilersuutaavoq, Mads Pramming oqarpoq.