Ilulissani Kangiata Illorsua Kinami saqqummersitseqataasoq
Ilulissani Kangiata Illorsua Kinami Shanghaimi Kangiata Illorsua pillugu, sermeq piniutillu pillugit saqqummersitseqataavoq.
Saqqummersitsineq Blue up-imik taaguutilik Kinami Shanghaimi septembarip tungaanut takutinneqassaaq.
Saqqummersitsinermi Kalaallit Nunaanni sermersuaq Kinamilu sermersuaq sanillersuunneqarput, nunarsuarmi pinngortitap ataatsimoorfiusup siunissaa eqqarsaatigalugu eqqarsalersitsisuulluni.
Karl Sandgreenip Kalaallit pillugit ilisimasat kulturimullu tunngasut nunarsuarmioqatitsinnut saqqummiukkusuppai.
- Kalaallit nunaata sermersua pinngitsuunngiivilluni assersuunneqartussaagami soorlu qalasersuaq kujalleq. Qalasersuaq kujallermi ilisimatusarnikkut aamma taakkua pingaaruteqartorujuugamik ilisimatuussutikkut nunarsuarmi sermersuit assersuunnissaat, taanna oqarpoq.
Kalaallit piniarnermi atortagaat, soorlu qaannat saaqqutillu aamma saqqummiunneqarput.
Saqqummersitanik paarlaasseqatigiinneq
Shanghaimi saqqummersitsineq paarlaasseqatigiinnermik ingerlanneqartoq pisortap oqaatigaa.
-Maani nipilersorput erninarsuusiorlutillu Ilulissamik atilik, uaajeertartoq ilagalugu maani saqqummiuppaat, Karl Sandgreen oqarpoq nangillunilu:
-Uagut pitsinnik atukkerpagut Kinami saqqummersitsinermi saqqummersitseqataaniassagatta manna pillugu.
Illorsuarmit assigiinngitsunik suliniuteqartarpoq, massakkullu ilulissani sermeq pillugu saqqummersitsipput.
- Massakkorpiaq ingerlatarput tassaavoq nunap qeriuaannartup aakkiartornera ilutigalugu inuit misigisimasaat oqaluttuaat sammivagut. Taakkuali google mapsimut immersorpavut.
Sermeq pillugu saqqummersitani oqaluttuanik suliaqartut ilisimatusartuupput taakkunani sermersuaq pillugu ilisimatuussutsikkut suliallit, ujarassiuut itsarnisarsiuut uumassusilerisullu misissuinertik aallaavigalugu oqaluttuartuullutik.
Kangiata illorsua tusaamaneqaleraluttuinnartoq
Kangiata Illorsua aasaq manna ukiut tallimanngortorsiorpoq, illorsuarlu ukiuni kingullerni tusaamaneqaleraluttuinnartoq pisortap oqaatigaa.
Illorsuaq inunnit 27.000-init siorna alakkarneqarpoq. Tysklandimeersut, Skandinaaviameersut meeqqallu atuarfianeersut illorsuarmik aamma alakkaasimasut ilagaat.
Illorsuarmillu alakkaasut assigiinngitsunik pissuteqarlutik alakkaasarput:
- Nunarsuarmi massakkut tusaamasanngorpoq. Inuit ornittarpaat, allaat sanasut illutaa alakkarlugu Kalaallit Nunaannukartarput, assiliisartut assileerusuinnarlutik aggertarput, taamaammat tusaamasanngoriartornitsinni isaasut amerliartuinnavipput, taamaammat iluatsittorujussuuvoq, Karl Sandgreen oqarpoq.
Kangiata Illorsua ukioq manna ukiut tallimanngortorsiorpoq.
Meeqqanut ingerlatitseeqqikkusuttoq
Kangiata Illorsua nipit, isiginnaarut attortagaq isiginnaagassiallu atorlugit paasissutissiisarpoq.
Ukiut tamaasa ujarassiuut, qangarnisarsiuut, sermersiuut uumassusilertuullu suleqatigalugit saqqummersitsisarput.
Ilisimatuullu assigiinngitsut peqatigalugit meeqqanut ilinniartitsinissartik pisortap pingaartippaa.
-Kalaallit Nunaanni taamaattoqarpiannginnatta, taanna taamaalilluta allanngortikkusullugu isumaqatigiissuteqarfiginikuuagut taakkua suleqatigut ilisimatuut maannaraangamik pinngitsuunngiivillutik atuartunut sammisaqartitsisassasut, Karl Sandgreen oqarpoq nangillunilu:
-Imatut ilisimatuussutsikkut oqaluuserisaqartorsuunnginnatta, soorlu meeqqat aperigutsigit sunngorusuppit? soorunalimi timmisartortartoq, meeqqerisoq imaluunniit peqqissaasoq oqaatigisarpaat. Oqartoqarneq ajorpoq uanga sermersiuunngorusuppunga, taamaammat taannartaa allanngortikkusullutigu taamatut ikiortilersorpugut nunarsuatta sinneraninngaanniit.
