Air Greenlandip USA-p Danmarkimi aallartitaqarfiata ukiunik 250-nngortorsiorluni nalliuttorsiorneranut 10.000 koruuninik aningaasaliisimanera, KNR -ip sapaatip-akunnerani kingullermi oqaluttuaraa.

Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip Air Greenlandip USA-p aallartitaqarfianut aningaasanik tapiissuteqarsimanera eqqumiigivaa.

- Air Greenland kalaallit innuttaasuinik pitsaasumik kiffartuussinnginnera pillugu qanoq isornartorsiorneqartigisoq erseqqittorujussuuvoq. Taamaattumik aperivunga: Nunatsinnik suleqateqarneq qanoq issava? Suliffeqarfiutigut USA-mut akiliisassappat? Suleriaasaat eqqumiitsorujussuuvoq.

Siumup siulittaasuata Aleqa Hammondip aamma Air Greenland isornartorsiorpaa.

- Amerikamiut inuiattut ullorsiorniarunik taamaaliorsinnaatitaapput. Tamanna pisinnaatitaaffigaat. Isumaqarpugulli suliffeqarfik, Kalaallit Nunaanni innuttaasunit pigineqartoq, Amerikamiut nalliuttorsiutigisaannut aningaasatigut tapiissuteqartariaqanngitsoq.

Air Greenlandip pisortaanerata Jacob Nitter Sørensenip isornartorsiuineq tamanna isumaqataaffiginngilaa.

Sulisitsisut KNR-imut oqaluttuarnerattut, naalakkersuisut Inatsisartullu politikkiat tassaavoq USA-mik suleqateqarneq aamma ‘niueqatigiikkumaneq’.

- Attaveqaqatigiinnermut periaaserput allanngortikkutsigu politikkikkut ersersitsinerussaaq. Air Greenland politikkimik ingerlatsinngilaq, niuernermik ingerlatsivugut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.

Naleqqutinngitsoq politikkinnerunngitsorluunniit 

Aleqa Hammondip nunat akornanni politikkikkut pisoqarpallaarmat tapersersuineq naleqqutinngissoraa.

- Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni pissutsit politikkimik maannakkut tunngaveqarpallaarput. Taamaattumik suliffeqarfiup nunatsinni innuttaasunit pigineqartup, Amerikamiut nalliuttorsiorneranni aningaasatigut tapersersuinissaa naleqqutinngitsutut isigaarput; ingammik piffissami Amerikamiut Kalaallit Nunaannut tatisinerujussuata nalaani.

Jacob Nitter Sørensenip, Air Greenlandimi pisortaanerup niueqateqarnerup tungaatigut politikerit siunniussaat naapertorlugu iliuuseqarnertik oqaluttuaraa. Taamaattumik USA-mik naalakkersuisut Inatsisartullu avaqqullugit suleqateqarunnaaraluarunik tamanna politikkimut aatsaat attuumassuteqartussaanerarpaa.  Assi © : KNR

Pele Brobergip tapersersuineq kukkusumik naliliinertut taavaa, niuernikkullu soqutiginninnermik tunngavilersuineq naammaginartutut isiginagu.

- Imaappasippoq politikerit Kalaallit Nunaat soqutigineqannginnerulersimmassuk Air Greenlandip tapiissuteqarnissaq pisariaqarsorigaa.

- Nunattali ammatinnissaa nunanik pisuujunerpaanik kajungerisitsiniarluta akiliuteqartuartariaqarnissatsinnik isumaqanngilaq.

Jacob Nitter Sørensen oqaluttuarpoq Air Greenlandip USA-lu suleqatigiinnerat ukiuni 20-ni pioreersoq.

Sulisunik, nassiussanik atortussanillu assartuillutik Københavnimit, Nuummiillu Pituffiup tungaanut timmisartuussisarput. Suleqatigiinneq aallartitaqarfiup Air Greenlandillu sulisuisa akornanni ulluinnarni pisarpoq.

- Suleqatigiinnerput ingerlannassaaq. Matumanilu aamma taamaappoq, Jacob Nitter Sørensen oqaluttuarpoq.

Aammattaaq aningaasaleeqataasarneq ukiorpassuarni pioreerpoq. Suleqatigiinnermik ineriartortitseqataasarpoq, pisortaq oqarpoq.

- Suliaq tamanna akulikitsumik suliariumannittussarsiuunneqartarpoq, tassanilu suliffeqarfinnit nunanit tamalaaneersunit Amerikameersunillu unammillerteqartarpugut, niueqatigiinnissamullu piareersimanngitsutut inissisimarpasinnginnissarput pingaaruteqarpoq.

Aqutsisortaarnissaa piumasarineqartoq

Amerikamiut konsuleqarfiata allaffeqarfittaani Nuummi maajimi ammarmagit, akerliussutsimik takutitsisoqarpoq.

Tamanna tunngavigalugu Aleqa Hammondip Air Greenlandip USA-p Danmarkimi aallartitaqarfianik tapersersuiniarluni aalajangersimanera paasiuminaatsippaa

- Eqqaamasariaqarparput Air Greenland Namminersorlutik Oqartussat aqqutigalugit tamakkiisumik innuttaasunit pigineqartoq. Amerikamiut nunatta USA-mit pisortatigoortumik politikkikkut tatineqarnerani niueqatigerusukkutsigit, isumaqarpunga taakkununnga akiliinissaq piumasaqaataassanngitsoq.

Aleqa Hammond (S) isumaqarpoq Air Greenlandip innuttaasut isumaat USA-mullu akerliussutsimik takutitsinerat, Amerikamiut aallartitaqarfianut aningaasaliiniarlutik aalajanginnginnerminni isiginiaqqaartariaqarsimagaluaraat.  Assi © : KNR / Markus Valentin

Siumup siulittaasua USA-p Kalaallit Nunaatalu akornanni politikkikkut pissutsit eqqarsaatigalugit isumaqarpoq, Air Greenlandip naalakkersuisut tapiissuteqarniarluni aalajangertinnani peqataatittariaqarsimagaluarai.

- USA-mut politikkikkut ajornartorsiuteqarluta Air Greenlandip Amerikamiunut aningaasatigut tapiissuteqarnera naleqqutinngilaq. Tamanna Air Greenlandip nammineq takusinnaasariaqaraluarpaa. Niueqatigiinnissaq qanorsuaq pigaluaraanniluunniit politikkimut attuumassuteqarpoq, Aleqa Hammond oqarpoq.

Pele Brobergip Air Greenlandimi aqutsisut ilumut suli aqutsisussaqqissuunerat apeqquserpaa.

- Naalakkersuisut qanoq iliornissaat pissanganassaaq. Nutaanik aqutsisunngortitsissanersut imaluunniit pissutsinik maanna atuuttunik ilisimasaqarnerusunik nutaamik naalakkersuisoqalissanersugut.

Jacob Nitter Sørensen, illit aqutsisoqatitillu Air Greenlandimik ingerlatsinissamut suli piukkunnarpisi?

- Politikerit isummersinnaatitaapput. Maani issiallunga atorfinitsinneqarnera oqaluuserissanngilara. Suliffeqarfimmik akisussaassusilimmik ingerlatsiniarlunga maaniippunga, Air Greenlandip Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik isertitaqarnissaa pingaartillugu. Tamanna pingaarnerpaatippara sulilu pingaarnerpaatittuarlugu.

Kalaallit Nunaata tuniniarneqannginnera Air Greenlandimit tamakkiisumik tapersersorneqarnera, Air Greenlandip pisortaata oqaatigaa.