Filmfestivali siullermeerluni Danmarkimi nunap inoqqaavi pillugit peqatigalugillu ammarneqartoq
Filminik nuannarisaqarluartut nunarsuarmi nunat inoqqaavi pillugit filminik eqqissillutik, ullumikkut sapatip-akunnerata naaneratalu ingerlanerani isiginnaarnissaminnut periarfissaqarput.
“Indigenous Peoples’ Film Festival” siullermeerluni Danmarkimi ammarpoq, tamanna Københavnimi Empire Bio-mi oktobarip aappaaniit tallimaat ilanngullugu ingerlanneqassaaq.
Festivale Empire, kattuffik International Work Group for Indigenous Affairs (IWGIA) aamma Københavnimi Kalaallit Illuutaat suleqatigalugit aallartinneqarpoq.
- Nunap inoqqaavisa qanoq inuuneqarnerat, suut ilungersunartorsiutigineraat, sunik pisinnaatitaaffeqarneri sunillu aniguisarneri pillugit oqaluttuarinissaat pingaaruteqarpoq. Tassami nunarsuup inuisa 6 procentiinnarigaluaraat Danmarkimi inuiannit ilisimaneqarneri annertunngilaq, IWGIA-mi peqataatitsiniaanermut siunnersorti Helle Løvstø Severinsen oqarpoq nangillunilu:
- Danskit naalagaaffeqatigiiani aamma nunap inoqqaaqarpoq – inuit. Tamanna pissutigalugu qallunaat tamakkerlutik, inuit inuuneranni atugaannut ilisimasaqalernissaat pingaarteqarpoq.
Nunarsuarmi assigiinngisitaartut arlallit
Aallakaatitassani Inuit Kalaallit Nunaanneersut pillugit aamma piviusulersarusiarpaaloqarpoq. Tassani piviusulersaarusiaq “Eksimo Diva” ukiunik qulinngortorsiortoq, “Angry Inuk” Aaju Peter pingaarnertut inuttaralugu, aamma spiralilersuisimaneq pillugu BBC-mit piviusulersaarusiaq “Greenlands Lost Generation” ilaatigut isiginnaarneqarsinnaapput.
- Nunarsuarmi nunat killiit oqaluttuarnerannit isiginnittaasiannillu aqunneqartumi inuuvugut. Taamaammat nunap inoqqaavisa isiginnittariaasiat, nunarsuarmi amerlanerusunik assigiinngisitaartoqarnera saqqummiutissallugu pingaruteqarpoq, Københavnimi Kalaallit Illuutaanni kulturilerinermi suleqataasoq Lars Lerche oqarpoq.
Tamatumunnga ilanngullugu, piviusulersaarutit inuiaqatigiinni oqallinnermi isummersorfiusinnaassasoq, Lars Lerchep aamma neriuutigaa.
- Taamatut paasinnittaaseqalernermi Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atassuteqarneq pillugu oqaloqatigiinneq oqinnerulissagaluarpoq. Tammaattumik nunap inoqqaavisa isiginnittariaasaat pingaaruteqarpoq siumut ingerlariaqqissagutta.
Tiguneqarnera assigiinngissuteqangaatsiartoq
Filmi aqqissuussami ammaanersiutitut aallakaatinneqartoq tassaavoq 'Grønlands hvide guld', Kalaallit Nunaata kujataani Arsuup eqqaani Ivittuuni orsugiassiorfimmut tunngasuusoq. Piviusulersaarusiaq taanna, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu imminnut attaveqatigiinnerat pillugu februaarimi ukioq manna oqallitsitsingaatsialerpoq.
Danskit aningaasaqarneranut orsugiassiorfiup aningaasatigut qanoq pingaaruteqarsimatiginera misissuiffigineqarneratigut, piviusulersaarummi Kalaallit Nunaat Danmarkimut “amigartoorutaasutut” oqaluttuarineqarsimanera pillugu apeqquserneqarpoq.
Piviusulersaarusiap takutinneqarneranut atatillugu filmimi ilitsersuisoq Otto Rosing aamma filmimi inuttaasoq Naja Dyrendom Graugaard, suliarineqarnera filmillu tusagassiutitigut sammineqangaatsiarnera pillugit misigisimasatik oqaluttuaraat.
Lars Lerchemut 'Grønlands hvide guld' sammmineqangaatsiarnera pissutigalugu ammaanermi filmi siullertut isiginnaartissallugu pingaaruteqarsimavoq. Aamma Danmarkimi piviusumik takutitsimmat, illuatungaanili Kalaallit Nunaanni piviusoq allaanerusoq aamma takutimmagu, taanna isumaqarpoq.
- Danskit isumaannit qanoq kalaallit isiginnittariaasiannut oqaluttuaannullu tiguneqarnera assersuutissaalluarpoq. Filmip uuma taamak tiguneqarnera pillugu, qajassuartumik oqaatigissagaani isumaqanngilluinnarpoq.
- Kalaallit Nunaanni tamatuminnga ilisimannereersutut qisuariaateqarput. Soorunami Danmarkip Kalaallit Nunaat nunasiaatigilerneraniit maannamut aningaasarsiutigaa. Danskit oqallinnerat aningaasaqarnikkut naatsorsuinermut tunngassuteqalerput. Danmarkip nunasiaateqartuusimanera oqaluuserineqartillugu, Danmarkip inuppalaartumik nunasiaateqartuusimaneranik oqaluttuaq allanngortikkuminaatsupilussuusarpoq, taanna oqarpoq.
