Eqqumiitsulianik saqqummersitsivissamut millionit kingulliit ukioq manna pissarsiarineqassaaq

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata aningaasaateqarfia sanaartortitsinermik aappaagu aallartitserusukkaluarpoq.
Aningaasaateqarfiup eqqumiitsulianik saqqummersitsivik 260 millionit koruuninik akeqarnissaa naatsorsuutigaa. Assi © : Greenland's National Gallery for Art
maajip 19-at 2024 11:17
Nutserisoq Alice Sørensen

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata aningaasaateqarfiata sanaartortitsinissamut millioni kingulleq amigaatigigaa, KNR-ip siullermik allappa. Tamanna eqqunngilaq. Aningaasaateqarfiup 100 millionit koruunit amigaatigivai. KNR-ip kukkunini ajuusaarutigaa.

Kalaallit Nunaat eqqumiitsulianik saqqummersitsiveqarnissaa ukiuni 20-ni suliniutigineqareersorlu aappaagu piviusunngorinneqartussanngorpoq. Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata aningaasaateqarfiata tamanna angorusuppaa. 

Eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup 3.000 kvadratmeterinik angissuseqartussap Nuummi sanaartorneqarnissaanut aningaasat amigaataasut millionit koruunit kingulliit ukioq manna katersorneqarnissaat aningaasaateqarfiup naatsorsuutigaa. Sanaartugassaq nunatsinni eqqumiitsulianik imaqartussaammat inuiaqatigiinnut pingaaruteqartoq, peqatigiiffiup siulittaasua Josef Motzfeldt isumaqarpoq. 

- Eqqumiitsuliortortatta oqaluttuarisaanerup ingerlanerani suliarisimasarpassui inuiaqatigiittut pigisatsitut eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmik illersorneqarsinnaasumik nakkutigineqarlutik saqqummersinneqarsinnaalernissaat inuiannut pingaartorsuartut isigaarput. Taamaattumik peqanngikkutta saqqummersitsiviit allat uatsinniit siulliullutik eqqumiitsuliaatitsinnik saqqummersitsisalersinnaapput, Josef Motzfeldt oqarpoq. 

Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia

Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsiveqarnissaanut ataatsimiititaliaq 2004-mi pilersinneqarpoq. NunaFondip aningaasaliineratigut 2006-mi januaarimi aningaasaateqarfik pilersinneqarpoq. 

Aningaasaateqarfiup ukiuni sisamani aningaasaliivigineqarnissaa aningaasanut inatsimmi 2007-imi ilanngunneqarpoq. 

Eqqumiitsulianik saqqummersitsisarfiup isikkussaa ilusissaalu titartaasarfinnut 2010-mi unammisitsissutigineqarpoq. Danskit titartaasarfiat Bjarke Ingels Group ajugaavoq. Titartaasarfiup suliamut suli soqutiginninnera aningaasaateqarfiup paasissutissiissutigaa. 

Siulersuisut sulinissaannut Naalakkersuisut 2018-imi 2 millionit koruuninik aningaasaliipput. Inuussutissarsiornermi aningaasaateqarfiit suliniummut 175.000 koruuninik aamma aningaasaliipput. 

Namminersorlutik Oqartussat aamma Kommuneqarfik Sermersooq saqqummersitsivimmik ataatsimoorussamik piginnittussaanermut ingerlatsinermullu akuersissummik 2022-mi tunniussipput. 

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata sanaartorneqarnissaanut Inatsisartut 2023-mi 50 millionit koruuninik immikkoortitsipput. Inuussutissarsiornermik ingerlatalik danskeq kinaassutsiminik isertuussisoq saqqummersitsivittaarnissamut ukioq taanna aamma 50 millionit koruuninik aningaasaliivoq

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata pilersinneqarnissaanut aningaasaateqarfik maanna 100 millionit koruuninik katersisimalerpoq. 

Saqqummersitsiviup pilersinneqarnissaanut 260 millionit koruunit missaanniittut atorneqarnissaat aningaasaateqarfiup missingersuutigaa.   

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia 3.000 kvadratmeteriussaaq Nuummiissallunilu. 

2024-mi siulersuisut sulinissaannut 2 millionit koruunit Namminersorlutik Oqartussanit aamma Kommuneqarfik Sermersuumit illuartinneqarput. 

Sanaartornissamut aningaasat amigaataasut millionit kingulliit ukioq manna nassaarineqarnissaat aningaasaateqarfiup naatsorsuutigaa. 

Tusarfiit: Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia, Fagbladet Billedkunstneren aamma KNR
 

Eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup sanaartorneqarnissaanut 260 millionit koruunit atorneqarnissaat aningaasaateqarfiup naatsorsuutigaa. 

Saqqummersitsivimmik ataatsimoorussamik piginnittuunissamut akuersissut Namminersorlutik Oqartussanit aamma Kommuneqarfik Sermersuumit 2022-mi tunniunneqarpoq, taamaalillunilu saqqummersitsivik taakkunannga ingerlanneqassaaq.

Taamaaliornerlu aningaasaateqarfiit suliniummut soqutiginninnerulernerannik kinguneqartoq IA-mi siuttuusimasoq oqarpoq. 

Video file

Illorsuaq ima isikkoqassaaq. Eqqumiitsulianik saqqummersiviup titartagartamik saqqummersitsinissaq akueraa.

Eqqumiitsulianut saqqummersitsiviup sanaartorneqalernissaannut 100 millionit koruunit kingulliit amigaataagaluartut aappaagu sanaartorneqalernissaa aningaasaaateqarfiup siulersuisuisa ilimagaat.

- Nunat allat kulturimut aningaasaliissutaat aamma unikaallattut maluginiarsimavarput. Kisianni ukiuni kingullerni marlussunni nunarsuaq uagutsinnut ammartutullusooq issimavoq, Josef Motzfeldt oqarpoq. 

Issittumi eqqumiitsulianut katersuuffik

Aningaasaateqarfik ukiut ingerlanerini kalaallit eqqumiitsuliaanik Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviani saqqummersinneqartussanik pisisarpoq. 

Taakkununnga ilaapput eqqumiitsuliortut Anne Birthe Hoveugaluup aamma Arnannguaq Høeghiugaluup suliaat Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiisinneqarallartut (Nuuk Kunstmuseum, aaqq.). Soorlu Hans Lyngep eqqumiitsuliai amerlasuut Danmarkimi toqqortaatigineqarallartut aningaasaateqarfimmit aamma akisussaaffigineqartut. 

Eqqumiitsuliortup siulersuisunilu siulittaasumut tulliusup Aka Høeghip eqqumiitsuliat ataatsimoortinneqarnissat pingaaruteqartoq oqaatigaa. Eqqumiitsuliat amerlasuut katersorneqaratik "angerlarsimaffeqanngitsutut" ullumikkut inissisimanerat taassuma tikkuarpaa. 

- Angalagaangama saqqummersitsivinnut assigiinngitsunukartarpunga, nuannersorujussuuvoq isumassarsiorfissatsialaavoq eqqumiitsulianik ukkataqarneq. Nunatsinnilu taamaaliorsinnaanera amigaatigisarpara nalunngilaralu allat aamma taamaatut misigisartut. Eqqumiitsuliat katersorneqarfiat maqaasineqartarpoq, suliniummik aallarnisaaqataasoq Aka Høegh taama oqarpoq. 

Taanna isumaqarpoq eqqumiitsuliat kinaassutsitsinnik pilersitseqataasartut inuiattullu qanoq ittuunitsinnik takussutissiisartut. 

- Siuaasatta pilersissimasaasa katersorneqarfiannik takusarsinnaasatsinnik isumassarsiorfigisinnaasatsinnillu peqartariaqarpugut, takornariat kikkuunerput tassani aamma takusinnaassavaat. Naalagaaffimmit qanoq ittummeersuunerput aamma takusinnaassavaat. Inuiaat eqqarsarnikkaajuvugut, tarnikkut inuunermut qanittut, tamannalu tulluusimaarutigisarparput. Tamatumalu takutinnissaa kissaatinni annerpaavoq, taanna oqarpoq. 

Nunatsinnilu eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup atorneqarnerani anguniakkat annertupput. 

Josef Motzfeldtimi isumaqarpoq saqqummersitsivik Issittumi Biennaletut qitiusumik atussaaq, tassanilu eqqumiitsuliat issittumi nunanit tamalaaneersut saqqummersinneqartassapput. 

- Issittoq tassaannaanngilaq silap pissusaata allanngoriartorfianik sammisaqarfik imaluunniit sakkutooqarnermi nunarsuarmi pingaarutilittut inissisimasoq. Nunarsuarmioqatitta nalussanngilaat Kalaallit Nunaat eqqumiitsuliornermik kulturimillu sammisaqarfik. Taamaammallu naqissusertariaqarpoq saqqummersitsivimmik pilersitsiniarnitsinni issittoq nunallu tamalaat aamma eqqarsaatigineqartut.