Danmark: Meeqqat atuartut arfinilinnit aqqanilinnut ukiullit akornanni coronamik tuniluuttoqangaatsiartoq

Coronamik tunillaassuuttoqarneruleriartorpoq, meeqqat arfinilinnit aqqanilinnut ukiullit akornanni tunillaassuuttoqangaatsiarpoq. Tamanna Statens Serum Insituttimit nalunaarusiap nutaap takutippaa.

- Atuarfinni pingaartumik nukarlernerni atualeqqammertuni tunillatsissimasut amerlapput, SSI allappoq.

Ullut arfineq-marluk kingulliit ingerlaneranni tunillatsissimasut 14.000-it missaanniipput. Meeqqat arfinilinnit aqqanilinnut ukiullit akornanni arfineq-marluugaangata ataaseq tunillatsissimasarpoq.

Meeqqat atuarfiini atuartut akornanni Tunillatsissimasut amerlanerpaartaasut takuneqarsinnaavoq. Innuttaasut 100.000-iugaangata tunillatsissimasut 450-it missaanniittarput.

Danmarkimi meeqqat aqqaneq-marluleereersimasut covid-19-imut akiuussutisserneqarnissamut neqeroorfigineqartarput. Meeqqat arfinilinnik ukioqalereersimasut siunissami immaqa neqeroorfigineqartalissapput.

Europami Nakorsaatinut Aqutsisoqarfiup (EMA-p) eqimattanut taakkununnga akiuussutissamik innersuussisoqarsinnaanersoq decembarimi akissuteqarfigissallugu naatsorsuutigaa.

Tamatuma kingorna EU-Kommissionip aqutsisoqarfimmit innersuussutinik nalinginnaasumik malinnittartup tamanna aalajangiiffigissavaa.

Akiuussutissaq danskit meerartaannut neqeroorutigineqarsinnaalissappat Peqqinnissamut Aqutsisoqarfik aama akuerseqqaassaaq.

Peqqinnissamut Aqutsisoqarfiup pisortaata, Søren Brostrømip meeqqanut aqqaneq-marluk ataallugit ukiulinnut akiuussusersuisoqarsinnaalernissaa naatsorsuutigalugu siusinnerusukkut oqaatiginikuuaa.