Ataatsimut isigalugu: Toqutsinerit, nakuusernerit pinerluttuliornerillu pillugit suliat siorna ima amerlatigisut

Politiit siorna pinerluttuliornerit pillugit kisitsisit nutaat saqqummiuppaat. Kinguaassiuutinut, aanngajaarniutinullu tunngatillugu suliat ikinnerugaluartut inuusuttut akornanni pinerluuteqarnerit nakuuserillu pillugit suliat amerlanerupput.

Allattoq Markus Valentin

februaarip 27-at 2026 07:30

Nutserisoq Connie Fontain

Kalaallit Nunaanni Politiit 2025-mi nalunaarutiginninnerit nalunaarsorneqartut naatsorsornerat saqqummiuppaat.

Kisitsisit pinerluuteqarnerit assigiinngitsorpassuit ineriartornerat ataatsimut takutippaat.

Politiit pinerluttuliornermik inatsimmut tunngatillugu 4.084-inik nalunaarfigineqarput. Taakku 2024-mi kisitsisinut sanilliullugit 203-nik amerlipput.

2021-miilli 2024-mut nalunaarutiginninnerit agguaqatigiissikkaanni suliat agguaqatigiissillugit 313-inik ikinnerupput.

Kinguaassiuutitigut pinerluuteqarnerit pillugit kisitsisit assigiinngissusaat tupaallaatiginarnerpaagunarput, nalunaarutigineqartut 445-usut 2018-imili aatsaat taama ikitsigipput.

Kinguaassiuutitigut pinerluuteqarnerit

Meeqqanut 15-it inorlugit kinguaassiuutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut pingaartumik ikilisimapput.

Meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerluinerit 2023-mi 2024-milu nalunaarutigineqartut 249-nik 193-inillu amerlassuseqarput, siornalu nalunaarutigineqartut 129-upput.

Aamma atuarukNakuuserneq aserorterinerlu pillugit nalunaarutiginnittukinnerusoq – kinguaassiuutinut pinerluutit amerlisut

Politiit pisortaat, Bjørn Tegner Bay tamanna pillugu nalunaarusiap aallaqqaasiutaani ima allappoq:

- Ineriartorneq tamanna immikkut isigalugu pitsaasumik takussutissiigaluartut nalunaarutigineqartut suli amerlangaatsiarput, taanna oqarpoq.

- Tamanna politiit isaanni inuiaqatigiinni ataatsimoortumik meeqqanik atornerluinermut akiuiniarnerup suli sammineqartariaqarneranik takussutissiivoq.

Inuusuttut pinerluuteqarnerat

Inuusuttut akornanni pinerluuteqarnerit nalunaarutigineqartut amerlassusaat misissoraanni taakku amerlipput.

Siorna suliat 447-usut 2021-mit 2024-mut sulianut agguaqatigiissillugu 358-iusunut sanilliukkaanni taakku 25 procentip missaanik amerlanerupput.

Nalunaarutiginninnerit kingullermik 2016-imi taama amerlatigipput, 2021-mit 2024-mut suliat agguaqatigiissillugit 358-inik amerlassuseqarput.

Inunnit 15-it 17-inillu akornanni ukioqartunit pinerluuteqarnerni iluanaarniutigalugu pinerluuteqarnernik, nakuusernernik, allat piinik tillinnerit kiisalu inatsisinik unioqqutitsinerit soorlu aserorterinerit pingaartumik pineqarput.

Akerlianilli meeqqanut sammisumik pinerluuteqarnerit nalunaarutigineqartut ataatsimut isigalugit ikileriarput.

Nakuusernerilli amerlassusaat ukiup siulianut sanilliullugit 26 procentit missaannik amerlipput.

Nakuusernerit toqutsinerillu

Nakuusernerit nalunaarutigineqartut ukiup siulianut sanilliullugit 204-nik amerlanerupput. Taamaattorli ukiuni kingullerni sisamani agguaqatigiissillugu amerlassusaat allanngujaalluni.

Nakuusernerit 2025-mi nalunaarutigineqartut 1.155-iupput, ukiunilu sisamani siuliini taakku agguaqatigiissillugu amerlassusaat 1.152-iullutik.

Aamma atuarukToqutsinermi pinerluuteqartoq qanoq ittuugajuppa?

Politiit nakuusernerit pillugit kisitsisit saniatigut toqutsinerit imminullu toqunnerit pillugit kisitsisit aamma paasissutissiissutigaat.

Toqutseriarnerit toqutsinerillu amerlassusaat ataatsimut isigalugit allanngujaapput. 2023-mi 71 procentimik amerleriarsimasut, tassa toqutseriarnerit 14-init 24-nut amerlisimapput.

Kisitsisit nutaat toqutseriarnerit 2023-mi 2024-milu amerlassutsit naligigaat takutippaa, tassa siorna toqutseriarnerit 21-upput. Toqutsinerit arfiniliupput.

Imminut toquttoqartarneranut atatillugu imminut toquttut 2021-mit 2024-mut agguaqatigiissillugu 41,5-iupput. Siorna imminut toquttut 50-iupput.

Politiit toqutsinernut aamma imminut toquttunut atatillugu taakku ukiuinut, nunami sumiiffiannut paasissutissanulluunniit allanut tunngasut ukiumoortumik naatsorsuinerminni itisilinngilaat.

TUSAANNGA

Kiserliorpit aamma oqaloqateqarnissannik pisariaqartitsivit?

Kisimiinngilatit. Piffissani inuunermi pisumiluunniit artornartorsiorfimmi, nammineq sapikkaminnik pisoqaraangat, inuit amerlanerpaat tusaaneqarnissartik pisariaqartittarpaat.

Tusarnaarnissamut piffissaqarpugut. Tusaanngap siunnersortai tusarnaartarput, ilungersuutivillu oqaasertalernissaanut ikiorsinnaallutit. Aamma illit inuuninni pissutsit artornartut qanoq iliuuseqarfiginissaanut sakkussannik tunisinnaavaatsit.

Oqarasuaatikkut siunnersuisarneq tassaavoq kinaassutsimik isertuussilluni illit siunnersuisullu akornassinni inuttut oqaloqatigiinneq, tassani oqaloqatigiinnerup imaa illit aalajangissavat.

Meeqqat, inuusuttut inersimasullu tamarmik oqaloqateqarnissamik allaqateqarnissamilluunniit pisariaqartitsisut Tusaannga attavigisinnaavaat. Tusaanngamut attaveqarneq kinaassutsimik isertuussisinnaaffiuutigaluni akeqanngilaq – aamma Tusassit imaqanngikkaluarpalluunniit sianersinnaavutit allallutilluunniit.

Telefon: 80 11 80

SMS: 1899

Tigusiffik: Tusaannga

Aanngajaarniutinut tunngasut ikinnerusut

Politiit aanngajaarniutinut tunngatillugu suliat 380-it siorna nalunaarsorpaat. Taakku ukiut siuliinut sanilliullugit agguaqatigiissillugu 138-nik ikinnerupput.

Aanngajaarniutinut tunngasut ukiup aappassaani ikileriarput.

Aamma atuaruk Politiit ullormut nalunaarutaat: Angut mittarfissuarmi aningaasarpassuarnik nassartoq tigusarineqartoq

Politiit tamatuma saniatigut aningaasat aggorsimasut 10 millionit koruunit arsaarinnissutigisimagaat isiginiarneqassaaq. Nuummi pingaartumik arsaarinnissuteqartoqarpoq.

Aningaasarpassuit suminngaanneernersut ilisimaneqanngilaq, kisianni angut aningaasarpassuarnik nassataqartoq aamma pinerlunnikkut aningaasarsianik malunnarunnaarsaasutut pasineqartoq KNR-ip maajip 29-ani allaaseraa.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.