Naalakkersuisoqarfiup pisortaa eqqissisaasoq: Amerikamiut uuliasiorfiat Jameson Landimi uuliasiornissamik qinnuteqaateqartoq

Amerikamiut uuliasiorfiutaat, Greenland Energy Ittoqqortoormiit eqqaanni Jameson Landimi uuliamik qillerilluni aallartinnissaanut alloriartoqaqqippoq.

Alloriarneraarannguinnaavorli, nunalli iluani uuliamik qalluilernissamut – imaluunniit uuliamik misileraalluni qillerilernissamut suli suliassaqangaatsiarpoq.

Inuussutissanut aatsitassanullu naalakkersuisoqarfiup pisortaa, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Greenland Energy Amerikamiumit Robert B. Pricemit pisortaaffigineqartoq umiarsuarmik uuliasiornermut atortunik Kalaallit Nunaannit Canadamut septembarimi angalatitsinissamut pilersaaruteqartoq, tamatumalu kingorna uuliamik misissuilluni oktobarimi novembarimilu qillerisoqarniartoq, tusagassiorfiup misissuisartup, Danwatchip apriilimi saqqummiuppaa.

Jørgen Hammeken-Holmilli oqarnera naapertorlugu uuliasiorluni qillerisoqarnissaa pineqanngilaq, nunamili nunap qanoq inneranik misissueqqaarnissamut maanna qinnuteqaateqarpoq.

Misiliummik qillerinissamut qinnuteqaat

Inuussutissanut Aatsitassanullu Naalakkersuisoqarfik Greenland Energymit Jameson Landimi qillerinissamut qinnuteqaammik sapaatit akunnerisa marluk missaasa matuma siorna tigusaqarpoq.

Tamanna tusagassiorfinnit atuarneqarsinnaasumit allaanerusumik takussutissiivoq.

- Uuliasiornermik qillerinissaq aallartinneqarsinnaasoq uuliaqangaatsialeratarnissaalu naatsorsuutigineqarluinnartoq, tusagassiuutini tusarparput, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Greenland Energylli misissuinissamut 2015-imi akuersissummi immikkoortoq siulleq tullialu aallartikkusullugit qinnuteqaatigaa. Tassani nunamut atatillugu misissuisoqarusuppoq, uuliamilli qillerisoqarniarani.

- Qinnuteqaat maanna tigoreeratsigu eqqissisimanerujussuuvugut. Suliamik ilisimannilluartumik suliaavoq, qinnuteqaallu pitsaalluinnartuulluni. Qanoq iliuuseqartoqarnissaa ilisimavaat, taamaammat aallaqqaammut ernumassuteqarnittulli ernumanngilanga, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Sumiiffimmi uuliaqarnersoq misissuinissamut akuersissutip immikkoortuata pingajuani sisamaanilu aatsaat qillerisoqalertarpoq.

Akuersissuteqartoqarnissaanut suliaq sivisusartoq

Naleqqamit Arqe-Hammekenip Jameson Landimi qillerinissamut atatillugu sumut killittoqarnersoq naalakkersuisunut apriilip naanerani apeqqutigaa.

Aatsitassanut naalakkersuisup, Múte B. Egedep (IA) avatangiisinut sunniutissanik naliliineq (ASN) aamma inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliineq (ISN) suli amigaatigineqartut tassani akissutigaa.

Jørgen Hammeken-Holmip misissuinerit taakku marluk suliarineqarnissaat amigaataasoq Ittoqqortoormiinilu innuttaasunut ataatsimiititsisoqassasoq aamma erseqqissaatigaa.

Taassuma oktobarertinnagu akuersissuteqartoqarsinnaanersoq oqaatigereersinnaanngilaa, suliassarli nalinginnaasumik sivisusartoq oqaatigaa.

- ASN-imik suliaqarneq nalinginnaasumik ukiunik marlunnik sivisussuseqartarpoq. Naliliinerit uku uagutsinnit suliarineqarnatik avatangiisinut oqartussanit suliarineqartarput, sulialli sivisussusaat nalinginnaasumik sivisungaatsiartarput, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Jameson Landimi uuliamik qalluisoqalernissaa naatsortuutigineqaruni taakku naammagittangaatsiartariaqarput.

- Kalaallit Nunaannut nunarsuullu sinneranut uulianik nappartanik milliardinilinnik nassaartoqangajalersoq tusagassiuutitigut nalunaarutit siulliit tupigusuutigingaatsiarpakka, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq, nangillunilu:

- Aningaasaliinissanut taakkununnga suli aningaasassaqanngillat, aningaasassaqaraluarunillu uuliamillu nassaartoqaraluaruni tamatuma iluanaarutigilernissaanut ukiut qulit ingerlaqqaassapput.