Aalisakkerivik politiinut ukioq manna pingajussaanik unnerluutigineqartoq

Aalisakkerivik Polar Salmon Hjerting Laks Esbjergimiittoq politiinut ukioq manna pingajussaanik unnerluutigineqarpoq.

TV Syd, Inuussutissanik nakkutilliisut aqutsisoqarfiata misissuinera tunngavigalugu taama allappoq , taakkualu suliffeqarfik politiinut unnerluutigisimavaat.

Aqutsisoqarfiup nalunaarusiaanni isornartorsiuinerit arlallit eqqaaneqarput, soorlu  suliffeqarfiup nioqqutissanut akisuunut imermik tarajortikkamik imermillu akoorisarnera, nioqqutissalli puuanni nioqqutissap akuisa allattorsimaffiani tamanna allaqqanani.

Tassani allassimavoq nioqqutissat arlallit kapoorlugit tarajorterinikkut 7,5 procentinik ilaneqartartut, nioqqutissarlu tamatuma kingunerisaanik imermik 5 procentimit annerusumik akoqarnerulersartut, nioqqutissalli akuisa allattorsimaffiani imermik akoqarnera allaqqanani.

Aqutsisoqarfiullu nalunaarusiaa naapertorlugu, aalisakkap  angissusia procentinngorlugu puuani allassimanera taamaalilluni angivallaalersinnaavoq eqqunngitsumik takutitsinerulluni, imeq tarajortigaq aalisakkap angissusianut ilanngunneqarmat.

Aammattaaq aalisakkerivik Inuussutissanik nakkutilliisut aqutsisoqarfiata 30.000 koruuninik akiligassippaa.

Pisortaaneq: Eqqunngitsumik paasissutissiinissaq siunertarineqanngilaq

Polar Salmon Hjerting Laksip tunisassiai panerpallaannginniassammata imermik tarajortikkamik akuneqartarnerat, nalunaarusiami allaqqavoq.

Aammattaaq suliffeqarfiup "ajornartorsiut misissorniarpaa", aqutsisoqarfiullu naliliinerisa ilai isumaqataaffiginngilaat.

Tunisassiat nakkutilliisunit akuersissutigineqanngitsut nalunaaqqusersorneqarnerannik allannguineq suliffeqarfiup aasaq mannali ingerlassimagaa, Polar Salmon Hjerting Laksimi pisortap Jesper Kelly Innesip FødevareWatchimut allakkatigut akissuteqarnermini ilisimatitsissutigaa. 

- Eqqunngitsumik paasissutissiisoqarnissaa siunertarineqarsimanngilluinnarpoq, tamanna nammineerluta eqqumaffigaarput qaammatillu arlallit matuma siorna allanngortillutigu. Imermik akuneqartarnerannut tunngatillugu, panertitsinermi pujoorinermilu imeq aalanngorluni aalisakkamiikkunnaartarpoq, taamaattumik puuani maannamut taamatut nalunaarsuinerput naammaginartutut nalilerparput, pisortaaneq tusagassiuummut oqarpoq. 

Kapisilimmik listerialimmik tuniniaanerup kingorna unnerluussaasut

Aalisakkeriviup Esbjergimiittup kapisilinnik listerianissimasunik tuniniaasimanertik pissutigalugu eqqumaffiginiarneqalerput.

Listeria nappaataavoq pingaartumik naartusunut, utoqqarnut inunnullu akiuussutissakinnerusunut ulorianarsinnaasoq.

Kissarneqalerneq, timminneq meriarnerullu listeriamik timimiittoqarnerup takussutissarisinnavaa.

Listeria inuussutissani arlalinniissinnaavoq - neqini, inerititani, nioqqutissani immuttalinni kissallugit bakteriaajarneqanngitsuni aalisakkanilu nioqqutissaliarineqarsimasuni.

Polar Hjerting Salmon Laks kapisilinnik listeriatalinnik tuniniaasimasutut Inuussutissanik nakkutilliisut aqutsisoqarfiannit politiinut ukiup matuma aallartinnerani unnerluutigineqarpoq.

Nakkutilliiartornerit ilaanni 2023-miit 2024-mut suliaqarnermit misissueqqissaarnernit qulingiluat inerneri listeriamik takussutissaqarput.

Suliffeqarfik "misissuinermut paasissutissanik pissarsisinnaallunilu ilisimasaqarsimanera" "taamaakkaluartorli iliuuseqartoqarsimanngitsoq“, aqutsisoqarfiup misissuinermini inerniliuppaa.

Suliffeqarfiup Esbjergimiittup "siornatigut sulisorisimasat sulineranni taamatut pisoqarsimanera" tassunga tunngatillugu erseqqissaatigaa.

Suliffeqarfilli politiinut qaammatit marlungajaat qaangiummata unnerluutigineqaqqippoq.

TV Sydip nutaarsiassiinera naapertorlugu tamanna aalisakkanik listerianissimasunik  utertitsiortornermut atatillugu suliffeqarfiup Inuussutissanik nakkutilliisut aqutsisoqarfiannut attaveqarsimannginnera tunngavilersuutaavoq.

Statens Serum Institut (SSI) tamatuma kingorna nalunaarpoq, kapisillit listerianinnikunit napparsimalersimasut 27-t aalisakkerivimmut Esbjergimiittumut attuumassuteqartut. JydskeVestkysten taamani taama allaaserinnippoq.

Tunillatsissimasut SSI-mit suliffeqarfimmut tassunga 2018-imit 2024-mut attuumassuteqarneragaasut, napparsimavimmi tamarmik uninngasimapput.

Tunillatsittunit inuit sisamat, tusagassiuut naapertorlugu listeriamik tunillatsissimanerisa paasineqarneranit ullut 30-t qaangiutinngitsullu toqupput.

/ritzau/