Utøyami aniguisut ilaat ullumikkut misigissutsikkut attortisimaarpoq

Danskeq inuusuttoq nunatsinni peroriartorsimasoq taamani 18-ileeqqammerpoq. Anders Behring Breivikillu inuusuttunik imminnut illersorsinnaanngitsunik 69-inik toqoraanera qanimut malittaraa.
 
- Soorunami ullumikkut misigissutsikkut attortisimaarpunga. Eqqarsaaterpassuit atorpakka – taamani aqqusaakkakka pillugit, ullumikkut pilluarlunga inuunera pillugu, kiisalu inuppassuit inuuninnut akuuneri assut nuannaarutigalugit.

- Ullumikkut ulloq immikkut ittuuvoq, inuunermi ingerlaqqittartoq paasereerpara, KNR-imut oqaluttuarpoq.
 
Ikinngutini arnaq toqutaasoq takuaa
Angutip inuusuttup maanna 21-nik ukioqalersimasup misigisani soorunami suli nanertissimassutigai. Taamaammat juulip 21-ani 2011-mi pisut immikkuualuttortaannik oqaluttuarusunngilaq.
 
- Angut politiiusuusaarluni qeqertamut ikaarpoq inoqatikkalu qeqertameeqatigisakka aallaallugit toqullugit. Ikinngutiga arnaq toqukkaa takuara.
 
- Inuit timaat toqungasut takuakka, inuuneralu annaanniarlugu arpappunga. Marloriarluni eqqaassiffigaanga, meterinillu 50-iinnarnik qanitsigigaanga takuara. Allat aqqanillit ilagalugit umiatsiamik qimaavunga, aamma umiatsiaq eqqaappaa, uangali annappunga. Ikinngutikka arfineq-marluk taamani annaavakka.
 
- Ikinngutinnik asaqisannik annaasaqarninni aliasunneq angisooq atorpara.
 
- Qeqertamiilluni uppernanngingajappoq. Qaammatit pingasut qaangiummata kingumut eqqarsaatigigaangakku misigisara suli upperiuminaatsittarpara. Ukiup affaa qaangiuttoq aatsaat silattulerpunga Utøyami toqoraasoqarnera misigisimallugu, taama oqaluttuarpoq.
 
Arnaata atuakkiornissanut kaammattorpaa
Taamatut misigisaqarnerminit ukioq ataasingajak qaangiuttoq Patrick Piscotip atuakkiaa "Flugten fra Utøya" (Utøyamit qimaaneq) saqqummerpoq. Anaanaata atuakkiornissaanut kaammattorsimavaa.
 
- Oqaasinngortitsinissara pisariaqartinneraramiuk, aammami taamaappoq.
 
- Atuakkiornera uannut suliarinissannut atorpara. Pappilissamut allallunga oqaasinngortitsinera iluaqutigeqaara, misigisakka eqqarsaatinnit peerlugit. Ullummi tamarluinnaasa aqqusaakkakka eqqarsaatigisarakkit, taama oqarpoq.
 
Patrick Piscot atuakkiami saqqummernerata kingorna atuartunit atuarfimmi immikkut suliaqarnissaminnut oqaluttuaanik atuerusuttunit Facebookikkut saaffigineqartalerpoq.
 
- Eqqarsaannarpunga atuagaq atuarunikku susoqarsimanera paasissagaat, uannut allaqattaaginnaratik. Taamaalillungami aamma nukissaaruttuunnginniassagama, nassuiaavoq.
 
Politikki aallukkunnaarsimavaa
Patrick Piscotip politikkimik soqutigisaqarunnaaraluarsimalluni aniguisimasut allat suli attaveqarfigisarpai.
 
- Ataaseq maanna ilagaara, Utøyami pisoq pinngikkaluarlugu, allali pissutigalugu.
 
- Allatut eqqaaniaanissannik eqqarsaateqanngilanga, kisianni soorunami eqqarsaatinniinngitsuunngilaq. Imaassinnaavoq Norgemi ikinngutitoqqama ilaat sianerfigilaarikka qanoq-innerannillu tusarniaaffigalugit. Taassuma saniatigut Facebook atorlugu malinnaavunga tassuunalu aamma allaqatigisaqartarlunga.
 
Qujanartumillu ukiut pingasut maanna qaangiunneranni Patrick Piscot siumut isigisinnaavoq.
 
- Pilersaaruterpassuaqarpunga. Maannakkorpiaq unnukkut qitigiartarfimmi sammisassaqartitsinermi ataqatigiissaarisutut sulivunga, taamatullu suliaqarnera aallutiinnarusuppara.
 
Aamma nipilersornerup iluani pilersaaruterpassuaqarpunga, immiussisartunngorusukkamami. Takussuarput iluatsissaneriga, angut inuunermini pilersaaruterpassualik taama oqarpoq.
 
Patrick Piscot ukiuni 2000-imit 2004-mut Sisimiuni Kangerlussuarmilu najugaqarpoq. Ullumikkullu Danmarkimi najugaqarluni.