Kangersuatsiap eqqaani nuna sajussimavoq
Kangersuatsiap eqqaani nunap sajunnera oktober 2010-mi uuttorneqarsimavoq taamanikkut richterip nunap sajunneranut 2,9-mut uuttorneqarsimalluni, tassa sakkukitsumik nuna sajussimavoq. Ujarassiuut Nunatsinni Danmarkimilu misissuiviat GEUS qularpoq kissartumik pinngorarfiit Kangersuatsiami takkunnerannut tamanna nassuiaatissaasinnaanersoq.
- Nunap sajussimanerata kissartumik pinngorarfiit takkunnerannut pissutaasimasinnaavoq, taamaannissaali uanga nammineq ilimagivallaanngilara, GEUS-imi geofysiker Trine Dahl-Jensen KNR-imut oqarpoq.
Kangersuatsiami quppat kissartumik qullarartitsisut nutaat pingasut ippassaq Kangersuatsiami nassaarineqarput ullumilu sisamanngornermi ullaakkut Kangersuatsiarmiut KNR-imut nalunaarput kissartumik pinngorarfiit suli amerlanerit nassaarineqarsimasut.
GEUS-imiit tamassa nassuiaatissarsiorneqarpoq tamanna qanoq pilersimasinnaanersoq. Nunap sajuttarnera Kangersuatsiarmiut qangali malussarfigisarsimavaat. Puilasut kissartut sumiiffinni allani pilersarput nunap iluani qaarsup quppaatigut imeq nunap iluanut seerisimagaangat. Tasamani imeq kissanneqareerluni qummukartinneqaqqittarpoq.
GEUSimiut Upernaviup eqqaamiut tusarfigerusuppaat Kangersuatsiami pisumut assigusumik malussartarsimanersut. Nunap sajussimaneranut ulloq eqqortoq nalunaarutigineqarsinnaappat geologit sukumiinerusumik misissorsinnaavaat ulloq taannarpoq qanoq pisoqarsimanersoq.
Nunap sajuttarneranut GEUS Kullorsuarmi uuttortaaveqarpoq. Kangersuatsiap eqqaani nunap sajuttarsimanera 1990-kkunni GEUS-mit malussarfigineqartarsimanngilaq, nunallu sajunnera kingulleq 2010-mi oktoberip qaammataani Kangersuatsiamiit 30 kilometerisut ungasitsigisumi uuttorneqarsimavoq.
Linki ataaniittoq toorlugu nunap sajussimaneranut takussutissaq takusinnaavat.
