Nipaappoq. Nipaalluinnarpoq. Silaannaq kissarpoq. Nerisassallernermi baconimimit siatamit tipi kisimi malunnanngilaq, aammali pissanngasoqarlunilu alutorsartoqarpoq.

Naalagaaffiup siuttuisa siunersiorfiannit toqqaannartumik aallakaatinneqartoq isiginnaarutikkut angisuukkut malinnaavigineqarpoq, Hotel Nordbomilu najuuttut nikuikaariasaarput. Dronning Margethep dronningitut atsiornini kingulleq allammagu najuuttut ilaasa assatit saamminni eqissimavaat ilaasalu isaat immatsersimapput. Najuuttut ilaasa qullii kuupput. Tamarmillu uninngalluinnarlutik malinnaalluarput.

Minnerunngitsumik Hotel Nordbomi igasut naalagaat, Christian Petersen.

Piffissami tassani sulinera unikkallarsimavoq, assani uummamminiitsippaa, kunngitullu niaqoruteqarluni nipaalluinnarluni qeqqisimavoq, qullinilu nakkaatinnaveersaarpai.

Assi © : Christian Sølbeck

- Annertuumi ilaalluni misiginarpoq, taanna oqarpoq, taannalu igaffimmi kisimiileqqikkami qullii uluaasigut nakkaapput.

- Taama qisuariarnera tupaallaatigeqaara, kisianni dronningi eqqarsaatigisimanngisannik uannut isumaqarnerungaatsiarpoq, ilaajuaannartoq ullumi malugaara, taanna oqarpoq.

Misigissuserlu taanna KNR-ip oqaloqatigisaasa arlallit misigisimavaat.

- Uannut kunngi Frederimmik takunninniarnerunnginnerulluni Dronningimut nersorinninniarneruvoq, Frederikke Vestergaard oqarpoq.

- Soorunami aamma tikilluaqquneqarluassaaq, kisianni dronningimut ataqqinninnerma takutinnissaa uannut pingaarnerpaavoq, arnammi ukiut 52-ini atuunnera torrassuuvoq, taanna oqarpoq.

Assi © : Christian Sølbeck

Taassumalu nersorineqarnera taassuma tunuareerluni Naalagaaffiit siuttuisa siunersiorfiannit ingerlaneranit assingata isiginnaarutersuakkut nuinerani Hotel Nordbomut takkuttuni takuneqarsinnaalluarpoq.

Qiimmatsanneq ersaattaattoqaleriataarneralu inimi akisuavoq.

Asanninneq ersarissoq

Nipi tamanna ullup ingerlanerani tusaaneqaqattaarsinnaavoq. Aamma kulturip illorsuani Katuani inuppassuit oqaluttuarisaanermi pisumut malinnaapput, Nuummilu aqquserngit inoqanngilluinnangajannerat aqquserngit quasarnerannik imaluunniit kunngit nikinnerannik pissuteqarnersoq nalunarpoq, inuillu KNR-ip naapitaasa kunngit nikinnerat sulisussaanngikkaluarunik isiginnaassagaluarlugu oqaatigaa.

- Maaniinnera pissutigalugu malinnaanngilanga, kisianni angerlarsimasuuguma qulanngilaq isiginnaassagaluartunga, taxanik ingerlatsisoq inuusuttoq oqarpoq.

Inunnillu takunninnissamut ujaasineq sivisunngilaq. Katuani peruarsiortoqarpoq. Ukioq 1968-imi inuusimasut pisumik malinnaaqatigiinniarlutik takkussimapput, taakkulu tamarmik tuulluusimaarnerat ersarippoq.

Kunngi uannit ullunik 68-inik nukarliuvoq, Soorine Martinsen qungujulalluinnarluni oqarpoq.

Taanna kunngip ukioqatai takkuttut 45-t, ataatsimut assiliseqatigiinniartut ilagaat.

'68, 68, 68, ajjjaiii', inersuup saani assiliisoqarnerani arlaleriarluni tusaaneqarsinnaavoq.

Ataqatigiillutik qittattut

Ukioq 68-imi inuusut persuarsiornermi nipitunerupput. Minnerunngitsumik kunngi nalunaarutigineqarmat. Assiliissut kunngimut naatsinneqaraangat qiimmatsappaluttoqartarpoq, minutsillu quliunngitsulluunniit qaangiuttut qiimmatsannerulerput.

Kunngip oqaasinnaarisassani "Ataqatigiinneq, pisussaaffik, kunngeqarfik Danmarki pillugu" oqaatigereermagu isersimasut 1968-ernisamik siuttulerlutik malittariiaanngorlutik erinarsorlutik qiimatsattaarput.

Inuillu maani taamaapput. Ataqatigiinneq. Imminnut ataqatigiittut. Nuannaarnerup qitinnerullu isit immatsersimasut nipaannerlu qaangiutsippaat.